LockCon 2008

Hieman vajaa vuosi sitten olin ensimmäistä kertaa Hollannissa, kohteena Dutch Open 2007. Silloin esittelin ABUS kiekkohaittalukoista löytämääni ongelmaa ja tein "historiaa" olemalla ensimmäinen suomalainen kyseisessä tapahtumassa. Tapahtuma itsessään on vain ToooL.NL:n, ToooL.US:n ja SSDeV:n jäsenille tai vaihtoehtoisesti tuntemalla joku, joka voi suositella sinua. Tänä vuonna paikkoja on sata, joista on noin 10-15 varattu uusille kasvoille.

Tänä vuonna lähden jälleen, mutta tilaisuus on vaihtanut uudeksi nimekseen LockCon, vaikkakin monet puhuvat "Openista" edelleen. Tapahtuma alkaa 09.10. illalla, kun porukka kokoontuu Frieslandissa Sneekin pikkukaupungissa sijaitsevaan Stay Okay hostelliin. Hostelli on joka vuosi tarjonnut osallistujille majoituksen, ruoat ja juomat sopivaan pakettihintaan ja tänä vuonna hinnaksi tulee 150€, joka sisältää kolme yötä, ruoat, olutta ja kahvia. Viime vuonna olutta oli varattu viisi tynnyriä, joka taisi nippanappa riittää noin 50 hengen seurueelle kolmen päivän ajan.

Itse tosin lennän jo kahdeksas päivä ystävieni luokse majoittumaan, josta lähdemme seuraavana aamuna kohti Saksaa, Essenin turvallisuusmessuille. Essenin messuista todennäköisesti kirjoitan ihan oman artikkelin, sillä jo viime vuoden Dutch Open artikkelista tuli hyvinkin pitkä. Illalla siirrymme Essenistä Sneekiin ja hauskanpito alkaa.

10.10. alkaa tapahtua ja homman potkaiseekin käyntiin Peter Field, joka viime vuonna esitelmöi viisituntisen lukkojen sielunelämästä ja erilaisista ratkaisuista. Tänä vuonna hieman samaa ja paljon uutta, ainakin toivottavasti. Tästä eteenpäin päivät ovat täynnä esitelmöintejä, työpajoja ja luentoja, sekä illalla vapaa-aiheisia esitelmöintejä tilan ja mielenkiinnon mukaan. Itse en tänä vuonna varannut esitelmöinnille aikaa, mutta todennäköisesti jonkin päivän iltana pidän esitelmän Abloy lukkoihin soveltuvista tiirikoista, pääasiallisesti Classic lukoille sopivista.

Mukaan matkalle lähtee 18kpl ABUS Plus tiirikoita, joita olen koneistanut valmiiksi. Kaksi näistä lupasin lahjoittaa Barrylle, jotta ne voitaisiin jakaa kilpailupalkintoina tapahtuman viimeisenä päivänä. Loput myyn kysynnän mukaan tapahtuman aikana, tarkoituksena saada rahoitettua minijyrsin itselleni (noin 850€). Tiirikoiden hinta on todennäköisesti 50€ kappale, joten rahoitus hoituu liki täysin näiden myynnillä.

Tarkoitus on myös samalla reissulla keskustella erään tahon kanssa yrityksen perustamisesta, joka suunnittelisi, valmistuttaisi ja myisi tiirikoita ja muita lukkoseppävälineitä. Idea on hieman raakile toistaiseksi ja nimikin uupuu. Jo suunniteltuja työkaluja prototyyppien valmistusta vaille olisi ABUS systeemi, jolla saa ABUS merkkiset kiekkohaittaiset lukot auki ja tulkattua, universaalimpi kiekkohaittatiirikkasetti joka kävisi ns. nimettömiin lukkoihin ja BODA 428 ja 429 lukkoihin sopiva tiirikka. Samalla tietysti saa auki myös 2928 ja 2929 lukot (edellisten pinta-asennusversiot) ja lukon avauduttua on hallussa myös lukon aukaiseva avainkoodi uuden avaimen leikkausta varten. Koska prototyyppejä ei ole vielä tehty, ei työkaluja saada valmistukseen ihan hetkeen eikä täten vielä ole mitään arviota tuotteiden hinnoista. Halpoja tämän tyyppiset työkalut eivät ole (ainakaan harrastajille), koska ovat viimeisen päälle suunniteltu helpon ja mukavan käytettävyyden vuoksi ja kunnon materiaaleista tehtyjä.

Paluu matkalta tapahtuu 13.10., eli viikolla 42. Kyseisen viikon viikonlopulle on Tiirikointi.net tapaaminen Tampereella, jonne on tähän mennessä ilmoittautunut neljä henkilöä ja toistaiseksi tuntemattomana pidettävä taho saattaa ilmaantua paikalle, mikäli aikaa ja kiinnostusta on. Tarkempaa päivää ei toistaiseksi ole tiedossa, mutta ole hyvä ja seuraa keskustelua täällä.

Mikäli haluat osallistua Tiirikointi.net tapaamiseen, ole hyvä ja ota minuun yhteyttä ensin. Sähköpostiosoitteeni on einstein@mbnet.fi ja oikealta puolen tätä sivua löydät julkisen salausavaimeni, mikäli haluat salattua viestiliikennettä käyttää.

Uutta artikkelia pukkaa heti reissun jälkeen, aiheena on Finbullet merkkiset riippulukot ja niiden sisältö. Myös BODA varmuuslukon sisuskaluista ja toiminnasta tulee artikkeli, jossa käsittelen hyvin yleisen varmuuslukon rakennetta, toimintaa ja sen tarjoamaa turvallisuutta. Itse reissusta tulee artikkeli tai kaksi myöhemmällä ajankohdalla. Työn alla on myös artikkeli vakuutusyhtiöiden ja muiden tahojen vastauksista avoimeen kirjeeseeni, joten ei muuta kuin hyvää lähestyvää syyslomaa kaikille lukijoille!

Avoin kirje lukitusalalle sekä vakuutusyhtiöille

Lähetin avoimena kirjeenä kyselyn vakuutusyhtiöille sekä lukitusalan liitoille, jotta saisi selvitystä hieman "vakuutusyhtiöiden hyväksymiin" lukitusasioihin ja erinäisiin epäselvyyksiin asian tiimoilta. Kirjeen voi jokainen lukea tästä (PDF, noin 50kt).

Lisäys 04.07.2008, klo 12:21: Tajusinpa, että ihmiset ovat pääosin lomalla heinäkuun, joten vastausten "takaraja" on siirretty elokuun loppuun. Takarajaa ei varsinaisesti ole, eli otan vastauksia senkin jälkeen vastaan, mutta ne eivät välttämättä kerkeä artikkelin julkaisuun, ellen myöhemmin editoi.

Lisäys 09.07.2008, klo 14:30: Lukitus- ja turvallisuusalan liitto ry:n sähköpostiosoitteet eivät toimi ("511 sorry, no mailbox here by that name"), Ilmarinen kuittasi hoitavansa ainoastaan lakisääteistä työeläkevakuuttamista, Sampo kuittasi lähettäneensä viestin eteenpäin Ifiin, Turvaurakoitsijaliiton järjestösihteeri kuittasi sanoen, että toimitusjohtaja palaa asiaan heinäkuun lopun jälkeen, Nordea kuittasi välittaneensä viestini vahinkovakuutusyhtiöönsä ja Tapiola välitti viestin eteenpäin lukkoasiantuntijalleen ja päivää myöhemmin tarkensi, että ko. henkilö on lomalla ja palaa asiaan heinäkuun lopulla.

Pääpaino kyselyssä on luonnollisesti tiirikoinnin osalla, mutta mukana on myös muita kysymyksiä. Toivoisin hartaasti saavani vastauksen jokaiseen esittämääni kysymykseen ja toivottavasti myös kehitysehdotuksia yrityksiltä/liitoilta/henkilöiltä, sillä nykyinen turvallisuustuotteiden testaus ei kuulosta/vaikuta järin avoimelta toiminnalta, tai ainakin tällainen kuva on syntynyt asiasta aikaisemmin tiedustellessa erinäisiltä tahoilta.

Mielestäni ihmisten tulisi saada tietää, että miten tuote on testattu tai kenen toimesta, sillä monet pitävät "vakuutusyhtiöiden hyväksymä laite" leimaa ns. "turvallisuustakuuna", vaikkei se kerro tuotteesta kuin luokituksen numerona väliltä 1-5 (yksi heikoin, viisi vahvin) ja mistään ei tunnu saavan yksinkertaista selvitystä siitä, että miten tuotteet on testattu, että on päädytty tiettyyn luokitukseen. Tämä on yksi syistäni avoimelle kirjeelleni.

Hyvänä esimerkkinä näiden testauksien tekijöistä ja/tai testimenetelmistä on se, että esimerkiksi tiirikoinnista ei kerrota mitään, eli onko lukkoa testattu tiirikoida, tulkata, avata lyöntiavaimella (eng. bump key), shimmata, ylinostaa (eng. combing) tai jäljentää avainta (eng. key impressioning).

Finanssialan Keskusliiton sivuilta löytyvässä listauksessa on esimerkiksi ABUS 37/55 lukko saanut luokituksen numero kolme, jonka pitäisi siis kestää tiirikointia peräti kymmenen minuuttia (kts. Abloyn esitteen taulukko, sivu 11). Todellisuudessa kyseinen lukko saadaan tiirikoitua auki 2-3 minuutin sisään ja oma henkilökohtainen ennätys on 1 minuutti 47 sekuntia, joten sen ei kuuluisi saada hyväksytty statusta lainkaan. Tästä päätellen lukon testauksessa ei ole testattu tiirikointia ollenkaan tai sitten testaajilla ei ole ollut tietotaitoa ja/tai työkalua lukon aukaisemiseksi. Kyseessä kuitenkin on hyvin yleinen lukkomekanismi, jolle tiirikoita on saatavilla ja omani on itsetehty, joten uskoisin ettei kyse ainakaan työkalun puutteesta olla.

Tällainen listaus "hyväksytyistä" lukoista on mielestäni siis kuluttajaa harhaanjohtava, koska se ei pidä paikkaansa, eikä testausdataa ole saatavilla luotettavaa vertailua varten. Oma pienen pieni toive olisikin, että tällaiset testaukset olisivat avoimempia tai että testaamaan saisi tulla kuka tahansa, jolta työkalu löytyy ja joka sopii testauskriteereihin. Maailmalta löytyy jo nytkin useita esimerkkejä siitä, kuinka tiirikoinnin harrastajia on alettua kuuntelemaan tosissaan tuotekehitystä ja testausta silmällä pitäen, sillä juurikin harrastajilta löytyy eniten aikaa ja intoa paneutua yhteenkin asiaan syvällisesti, toisin kuin ammatikseen lukkosepän töitä tekevä, jolla ei ole aikaa "täyspäiväisesti" lueskella juttuja netistä ja leikkiä lukoilla, kun elantoakin pitäisi tienata. Tietysti poikkeuksiakin on, mutta valitettavasti en tunne kuin pari.

Hyvin usein tiirikoinnin harrastajat avaavat lukkoja peräti lukkoseppää paremmin, ja syykin on selvä: Lukkoseppä ei välttämättä "tuhlaa" aikaansa tiirikointiin, kun muitakin varmempia keinoja on päästä sisään ja usein myös nopeammin. Toisaalta taasen tiirikoinnin harrastajat eivät tiedä lukkojen asennuksesta sen kummempaa, koska se ei ole useimpien intresseissä.

Toivon siis, että tämä kirje saa vastakaikua asioista tietäviltä tahoilta ja muutakin vastaukseksi, kuin pelkkää "security through obscurity" (eli turvallisuutta yritetään luoda salailemalla) tyyppistä jargonia siitä, kuinka tällaisia asioita ei paljasteta tai tarvitse tietää. Mielestäni kuluttajien, eli niiden "testattujen" lukkojen omistajien tulisi tietää miltä heidän lukkonsa oikeasti suojaavat ja siksi olisi tärkeää, että testausdata tai testaus olisi julkista. Saatan paikoin kuulostaa tylyltä ja törkeältä, mutta on hivenen outoa törmätä ammattilaistestaajiin, hyväksyttyihin lukkoihin ja ei paikkaansa pitäviin tiirikointikestoihin samassa yhteydessä.

Niin, tervetuloa jälleen, tuli tosiaan pidettyä hieman "kesälomaa" kirjoittelusta ja näemmä tässä ehti kolmatta kuukautta kertyä taukoa edellisestä kirjoituksesta. Suurin syy "kesälomaan" oli rikkoontunut digikamera, artikkelien puute ja etenkin rahanpuute, eli en ole saanut hankittua tarvittavia lukkoja/tarvikkeita testattavaksi/purettavaksi/kuvattavaksi. Nyt on sentään jotakin tuossa pöydän nurkalla odottamassa ja uusi kamerakin tullut hankittua, joten kuviakin jälleen saa aikaiseksi. Lisäksi rahaa pitää säästää tulevaa Dutch Open 2008 tapahtumaa varten, sillä olen sinne menossa pitämään luennon ns. vempele-tiirikasta, sen historiasta ja muista vastaavista työkaluista. Eli mikäli tiedät vempeleen (Abloy Classic lukolle tehty tiirikka) historiasta enemmänkin kuin mitä "Avaimen arvoinen" kirja kertoo, kuulisin asiasta mielelläni.

Tulossa on ainakin hyvin pitkä artikkeli, jota tuossa "lomalla" kirjoittelin, eli Abloy Classic avainpesän irroitus, purkaminen sekä huolto. Artikkelista uupuu pari kuvaa ja se toivottavasti ilmestyy tämän kuun puolella, eli kun ihmisillä vielä kesälomia on. Siihen asti toivotan hyvää kesäkauden jatkoa ja hyviä kelejä, niin ei tarvitse sisällä murjottaa :-)

Parasta ennen: katso patentista

Kuningaskuluttajassa käsiteltiin 6. päivä maaliskuuta 2008 mielenkiintoista aihetta, johon tämä kirjoitus on eräänlainen vastauutinen ja samalla myös Abloyn suuntaan oleva kommentti. Kuningaskuluttajalle heti ohjelman aikana lähettämääni palautteeseen ei ole vieläkään vastattu millään tapaa. Kyseinen kommentti koski ns. pikasuutareiden käyttämien avainaihioiden kutsumista virheellisesti "piraattiaihioiksi".

Kuningaskuluttaja otti esille Abloyn avainten mallisuojan/patentin raukeamisen otsikolla "Ikuisesti turvallista avainta saakin kopioida". Ohjelmassa haastateltu talonomistaja kertoi ostaneensa 1992 Abloyn tupla-urajärjestelmän, eli Abloy Profile lukot. Järjestelmälle luvattiin lukkoseppätason turvallisuutta ja että uusia avaimia ei saa tehtyä kuin avainkorttia vastaan Abloyn valtuuttamalla lukkosepällä/-liikkeellä.

Kuitenkin vuonna 1996 Abloy Profile avainten mallisuoja päättyi ja täten kuka tahansa sai alkaa valmistamaan, myymään ja maahantuomaan kyseisiä avainaihioita. Mm. italialainen Silca ja espanjalainen JMA valmistavat molemmat Abloyn Classic ja Profile lukkoihin sopivia aihioita. Tästä avaimen kopiointisuojan raukeamisesta ei ollut mainittu Kuningaskuluttajan haastatteleman henkilön sopimuksessa eikä lukon mukana tulleissa papereissa. Voisi siis sanoa, että kuluttajalta oli pimitetty ilmiselvästi kauppaan vaikuttava tieto tai tekijä ja täten kauppa voitaisiin mitätöidä. Kuitenkaan näin pitkän ajan jälkeen mikään oikeusaste ei todennäköisesti tästä korvaansa lotkauttaisi, mutta tuoreena tapauksena saattaisi mennäkin läpi.

Kuningaskuluttajan haastatteleman Abloyn markkinointipäällikkö Jukka Jokisen mukaan "Ylipäätäänkään emme ole lähteneet kertomaan sellaisia oleellisia seikkoja, jotka on lainsäädännössä mainittu". Täytyy sanoa, että nyt on markkinointipäälliköllä kovien sijaan paukkupanokset piipussa; kova ääni mutta mitään se ei pidä sisällään. Pitäisikö autokoulussakin ajo-opettajan jättää kertomatta, että STOP-merkin kohdalla tulee pysäyttää auto ja että oikealta tulevaa väistetään, kun nämä asiathan on lainsäädännössä mainittu.

Jokisen mukaan "Abloylla ei ole minkäänlaista sopimus- tai edes keskustelusuhdetta" ns. pikasuutareihin. Tämä on joko tietämättömyyttä tai asian vähättelyä, sillä esimerkiksi täällä Tampereella on eräs ns. pikasuutari, joka käyttää Abloyn Classic aihioita, joita ei saa kuin Abloyn kautta, heillä myöskin on Abloyn valmistamat avainleikkurit, Abloyn valmistama avaintulkki ja Abloyn peitekooditaulukko. Kysyttyäni Abloy avainten leikkauksesta ilman peitekoodia, oli vastaus luokkaa "Abloy on kieltänyt leikkaamasta ilman peitekoodia". Ja kyseessä todellakin ns. pikasuutari, eikä mikään Abloy-valtuutettu liike. Tämän perusteella arvon herra markkinointipäällikkö on puhunut pehmeitä.

Kuningaskuluttajan kysyessä markkinointipäälliköltä Abloyn markkinaosuutta, yritti markkinointipäällikkö luistaa ilmiselvästä kysymyksestä ohjaamalla keskustelun avaimiin ja vetoamalla siihen, kuinka hankalaa sellaista on arvioida, "ainakaan näin julkisesti".

Risuja Kuningaskuluttaja saa itseltäni siitä, että uutisoinnista sai tavallinen tallaaja sen käsityksen, että nykyään Abloy Classic ja Profile lukot aukeavat kuin itsestään tai vähintään kuin vettä vaan. Tämän tiedon sain vanhemmiltani, kouluystävältäni, sekä eräältä tuttavaltani, jotka kaikki katsoivat ohjelman ja ovat lukitusasioista pihalla kuin lintulauta (ei millään pahalla). Itse kyllä ymmärsin, että ainoastaan nk. avainturvallisuus on laskenut, eli että avainkopioita saa teettää kuka vain ja ilman merkintöjä minnekään kortteihin.

Mainittakoon myös, että monet luulevat Abloyn eri lukkoversioiden olevan olemassa vain siksi, että halutaan uusi avain, uusi patentti ja uudestaan rahaa asiakkailta. Kyllä niissä on tähän mennessä jokaisessa turvallisuus kasvanut vaikeamman tiirikoitavuuden takia ja toistaiseksi minun tietojeni mukaan Abloy Protec esimerkiksi on tiirikoimaton.

Toisen risun Kuningaskuluttaja saa väitteestään "piraattiaihiot". Tätä termiä käytettiin, kun puhuttiin ns. pikasuutarien tekemistä avainkopioista Abloyn lukoille. Yleensä käytössä on JMA:n tai Silcan valmistamat avainaihiot ja ne eivät ole millään tapaa "piraattiaihioita", koska ovat täysin laillisia. Piraatteja ne olisi vain, jos ne olisi täsmälleen kuin Abloyn itsensä maahantuomat aihiot, joissa on Abloy teksti stanssattuna avaimen kädensijaan. Eli onnittelut Kuningaskuluttaja, olette onnistuneet loukkaamaan kaikkia avainpalveluita Suomessa, jotka eivät käytä (tai oikeastaan saa käyttää) Abloyn avainaihioita.

Lisäksi haluan ääneen ihmetellä termiä "lukkoseppätason turvallisuutta". Mitähän ihmettä tämä oikein tarkoittaa maassa, jossa kuka tahansa saa ryhtyä lukkosepäksi ilman sen kummempia tutkintoja tai opintoja? Omituista, hyvin omituista. Oletettavasti tällä on kai yritetty viitata Abloyn avainkontrolliin, vaikkakin termi on hieman lavea.

Lisäksi on omituista, ettei Abloyn kerro kotisivuillaan patenttien raukeamisesta mitään. Kuitenkin Abloyn ulkomaisilla sivuilla, kuten esimerkiksi Abloyn Kanadan sivuilla on tarkat päivämäärät mainittu, melkein vastaavalla sivulla kuin mitä suomalaiseltakin puolelta löytyy. Omituista, eikö?

Itselläni on ollut pitkään tiedossa avainten patenttien raukeamiset ja niistä seuraavat avainkopioinnit ns. pikasuutarilla. Tällä hetkellä pikasuutarilla voi teetättää Abloy Classic ja Abloy Profile avaimia, mikäli vain sopiva avainaihio ja leikkuri löytyy. Uskon vahvasti, että Silca ja JMA alkavat valmistaa kyseisiä leikkureita ja aihioita, kun patentti Execin osalta raukeaa 2013 (2014 joissakin muissa maissa, esimerkiksi Kanadassa) ja sama koskee Protec mallia 2019.

Kuningaskuluttajan vertailu Abloyn ja Kaban välillä on hinnallisesti huomioiden järkevä ja avainturvallisuuden kannalta myös, mutta missään ei mainita sitä seikkaa, että Kaban lukot voidaan tiirikoida helpommin auki, kuin Abloyn lukot. Lisäksi mainittakoon tässä uudelleen, että Abloy Protec on tiirikoimaton toistaiseksi, joten huomaamatta lukon ohi ei pääse.

Poikkean hieman blogin aiheesta tai ideasta ja kommentoin noita Kuningaskuluttajan artikkelin perässä olevia kommentteja. Muutamia hyviä ja ainakin yksi täysin päätön teksti.

PS:MIELUMMIN SUOSIN KOTIMAISTA TAVARA MERKKIÄ KUN ULKOMAISTA MERKKIÄ ONHAN SE SENTÄS SUOMESSA TEHTY!!

Onhan se tietty näin, että Abloy on suomalainen keksintö ja mieluusti itsekin tuen suomalaista osaamista. Saisi vain Abloy lopettaa sen osien tilaamisen Kiinasta ja tukea itsekin suomalaista osaamista.

totuus kuitenkin on se että jos vertaa esim. Abloy vs Kaba aura,expert,Assa jne .... niin abloy on lähinnä kiinalainen halpa lukko ..... Se on mielenkiintoista kuin Halpis lukko on vallannut noin 90% suomen markkinat... toisaalta normaali kuluttaja uskoo sen mitä heille tuputetaan kuinka hyvä abloy on ! ???

Täytyy sanoa, että vaikka alkuperäiskommentin kirjoittaja onkin suutari, niin on kyllä tietämys lukoista aika nollan ympäri pyörivä. Abloy on kaikkea muuta paitsi "kiinalainen halpa lukko" ja se todellakin on hyvä. Abloyn lukot ovat ympäri maailman tunnettu luotettavuudestaan (ei kuluvia osia lähellekään niin pahasti kuin kommentoijan mainitsemissa kilpailijoiden tuotteissa) ja siitä, että ne ovat äärimmäisen vaikeita tiirikoitavia, lukuunottamatta Classic ja Profile malleja.

Se miksi Abloy on vallannut "90%":ia Suomen lukkomarkkinoista johtunee A) suomalaisuudesta ja B) 100 vuotta vanhasta keksinnöstä ja C) siitä, että 100 vuotta sitten ei oikein muuta lähellekään yhtä hyvää ollut ja D) ovet toimitetaan yleensä Abloyn lukkorungoin.

Miksiköhän tällainen onneton lukkosysteemi on täällä Suomessa saanut näin korkean markkinaosuuden? Kun mennään Euroopan puolelle niin aika tuntematon Abloy on ja paljon parempiakin lukitussysteemejä löytyy.

Abloy ei ole tuntematon, kun puhutaan turvallisista lukoista ja sellaisista, joita ei noin vain tiirikoida. Löydäpä ulkomailta tiirikoimaton lukko (RKS:ää ei lasketa, koska ei ole tuotannossa vielä). Ei Abloyta samalla prosentilla kotiovista tosiaan löydy, mutta ei se tuntematonkaan ole.

Se että kuuntelevatko asiakkaat/ostajat asioita joita käsitellään ostohetkellä niin minun mielestä niistä asioista ei pitäisi ABLOY:tä syyttää suoralta kädeltä ja taasen huomataan että ei se lehmä muista olleensa vasikka. Joten olen todella tyytyväinen omiini ostoksiini, vaikkakin patentti lakkautuisikin ei se tarkoita sitä et lukitus olisi huono, riippuu aivan siitä onko ylimääräisiä avaimia teillä tietämättömillä. ja sehän ei minunmielestä ole ABLOY:n vika, ihan sama kuin maito purkin ostaisit kaupasta ja unohdat kaappiin ja meinaat käytää sitä niin huomaat sitten vasta että päiväys on vanhentunut, hmmm pitäisikö tästäkin nostaa meteli ja syytellä suotta valmistajaa, ETTÄ Menkää ihmiset pikkasen itteenne kun tuollaisia kirjoittelette ilman minkäänlaista ammatti tuntemusta.

Tästä sanoisin, että nyt meni analogia ketuilleen. Jos siinä maitopurkissa ei olisi parasta ennen päiväystä, niin aivan varmasti siitä nousisi haloo, kun valmistaja ei kerro, että sehän vanhenee ja suht nopeastikin.

Tulevat artikkelit ja aiheet

Tarkoituksena olisi tehdä pieni katsaus tulevaan ja samalla esittää toive siitä, että ihmiset ehdottaisivat aiheita artikkeleita varten tai vaihtoehtoisesti tukisivat artikkelien tekemistä, kuten nimimerkki Jupu teki kortti- ja magneettilukkoartikkeleiden osalta. Näihin sain idean ja lukot häneltä, kiitokset siis siitä. Toisena esimerkkinä toimikoon tuo Hollannin matkani, jota tuki monet tuntemani henkilöt ja monet tuntemattomatkin, sekä läheiseni.

Tähän artikkeliin taasen sain sysäyksen viimeisimmästä kommentista blogini Tervetuloa -tekstissä, jossa kysyttiin minulta, ties kuinka monennen kerran, Abloy Classic lukon tiirikoitavuudesta. Samalla aion tässä käydä muutkin ideani läpi eri artikkeleista, mutta ne eivät ole minkäälaisessa julkaisujärjestyksessä ja osaa en voi vielä edes toteuttaa rahanpuutteen vuoksi. Opiskelijana ei ylimääräistä ole ja 32.90€ yhdestä lukosta on aika paljon. Toivottavasti pääsisin kesätöihin ensi kesänä, niin saisi tilannetta hieman paranneltua.

Abloy Classic lyhyesti: Kyllä, se on tiirikoitavissa. Pidemmälti kerron aiheesta lisää tulevassa artikkelissa, jossa käsittelen ns. vempelettä / vempele-tiirikkaa, jota aikanaan on käytetty Abloy Classic lukkojen aukaisuun. Aion myös tehdä replikan tuosta kyseisestä laitteesta ja esitellä sen artikkelin yhteydessä. Toiminnallisesti ymmärrän kyseisen tiirikan, mutta sen kopioiminen tarkasti on mahdotonta puutteellisten kuvien tai kuvausten takia, joten kyseessä on oma versio aiheesta, kuitenkin pitäytyen samoissa materiaaleissa mistä se alkujaankin on tehty. Nykyiset Abloy Classic, saatika muutkaan pesät eivät aukea kyseisellä kapistuksella, joten sitä on turha pelätä.

Toinen aiheidea on kirjoittaa pienoinen tilaston tapainen artikkeli siitä, mitä ihmiset käyttävät varastojensa lukitsemiseen ns. kanahäkeissä. On nimittäin mielestäni huolestuttavaa tai välinpitämätöntä lukita tavaransa kahden euron lukon taakse ja odotella, että se suojelee arvokkaita (muisto)esineitä. KYllähän minkä tahansa lukon aina rikki saa, kun vain etsii sen isomman kiven, mutta halvoissa lukoissa riskin tuo se, että tavaraa saattaa hävitä, mutta lukko on edelleen siinä; lukittuna, ehjänä ja toimii.

Abloyn lukkojen purkamisesta on ollut useaan otteeseen kyselyitä sekä sähköpostitse, IRC-kanavilla, että täällä blogissa, joten ajattelin tehdä kuvallisen artikkelin ainakin kahden erilaisen lukon purkamisesta osiin huoltoa, puhdistusta tai uudelleensarjoitusta varten. Toinen lukoista on PL362, hieman harvinaisempi näky varsinkin Pertti Perustallaajalla, mutta muutakaan isompaa lukkoa ei itseltäni löydy. Toinen malli tulee olemaan PL330/25, joka on halvin purettava malli jonka tiedän, 32.90€ per kappale. Itselläni on yksi, mutta se on lukossa ja siihen ei ole avainta eikä avainkorttia (Disklock), joten täytyy etsiä tuo raha jostakin ja ostaa kyseinen lukko, ellei joku halua sponsoroida lukon ja vähintäänkin yhden toimivan avaimen siihen. Lukon ei tarvitse olla pakasta vedetty, mutta toimintakuntoinen. Sangan ei ole pakko olla ehjä, mutta olisi hyvä jos sen molemmat palat olisi silti tallessa vaikka poikki olisikin.

Abloyn avaimista tulee kattava katsaus, jossa käsittelen kaikkia erilaisia Abloy avaimia ja niiden ominaisuuksia ja speksejä. Tähän artikkeliin tulee monia käsin piirettyjä kuvia avainten halkileikkauksista, joista näkee erilaiset avainten leikkaukset mittasuhteissaan sekä avaimen muutkin mitat terän osalta. Samassa yhteydessä myös kerron kuinka avaimet valmistetaan ja mitä hyötyjä kyseisellä menetelmällä saavutetaan vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden.

Avainartikkelille looginen jatko-osa on tietysti artikkeli erilaisista avainkoneista, joilla Abloyn avaimia leikataan avainaihioista käyttökelpoisiksi avaimiksi. Artikkeli kattaa niin Classic, Profile, Disklock (Pro) että Protec leikkurit ja Exec leikkurista kerron vain oman mielipiteeni, sillä siitä minulla ei ole kuvamateriaalia tarjota, mutta se ei eroa toisesta leikkurista kuin mitoiltaan.

Erilaisista kiekkohaittaisista lukoista kertovan artikkelin ajattelin myöskin kirjoittaa, jossa lähinnä käydään tarkemmin läpi kaksi lukkoa ja yleisesti käsitellään muita vastaavia. Lähemmässä tarkastelussa tulee olemaan yksi TM-TOOLS merkkinen lukko, yksi Pislan maahantuoma / valmistuttama / valmistama lukko, sekä yksi Abloy PL3020 riippulukon kopio. Kaikista tullaan käymään läpi hyvät ja huonot puolet.

Koska itseltäni löytyy yksi Abloyn kasaamaton riippulukko, sellainen pohjasta niitattavaa mallia oleva, ajattelin tehdä siitä artikkelin, jotta kiinnostuneet näkisi mitä sellainen on sisäänsä syönyt ilman hajoittamista. Yritän tätä artikkelia varten tehdä myös kasan teknisiä piirustuksia omilla rajallisilla taidoillani, sillä kyseessä on hyvin yksinkertainen lukko teknisestikin, etenkin valmistuksen suhteen.

Muutamasta tiirikointiin ja lukkoihin liittyvästä kirjasta aion kirjoittaa myös pienen katsauksen, jossa tarkoituksena on kertoa hieman, että onko kirja hinnan ja/tai lukemisen arvoinen.

Viimeisimpänä ideana olisi tehdä pieni tutkimus lukkopesien murtamiseen tarkoitetusta kiinalaisvalmisteisesta työkalusarjasta, jolla siis on ideana pakkovääntää lukko auki, mutta nähtyäni tämän sarjan "laadun" Hollannin reissulla ajattelin, että tämä täytyy testata. Eräältä tutultani tämä sarja löytyykin ja minulta läjä testilukkoja, joten testiä odotellessa.

Että tällaista tulossa. Toiveita ja ehdotuksia otan vastaan ilomielin ja jos on sponsoroida jotakin artikkeli-ideaa joko rahallisesti tai materiaalin osalta, olisin erittäin kiitollinen.

Abus Plus ongelma

Heinäkuun kahdeksantena päivänä 2007 löysin Abuksen kiekkohaittaisista lukoista suht merkittävän turvallisuusreiän. Tämä turvallisuusreikä mahdollisti lukon avaamisen ilman alkuperäistä avainta, joten tein aiheesta pienen PDF-asiakirjan muutaman kuvan kera ja varoitin aiheesta valmistajaa erään saksalaiskaverini välityksellä. Valmistajalle annettiin aikaa reagoida ja korjata virhe ja näin tapahtuikin viimeisen puolen vuoden aikana.

Itse PDF-asiakirjan voi löytää osoitteesta tästä osoitteesta. Sen kuvat eivät ole mitään ammattilaistasoa, mutta niistä näkyy periaate. Kuvat tuli aikanaan otettua hirveällä kiireellä keskellä aamuyötä, kun löysin tämän vian.

Yksinkertaisuudessaan ongelmana on haittakiekkojen taustapuolelle stanssattu numero (1-6), joka kertoo avaimeen tarvittavan leikkauksen. Abuksen lukoissa leikkaus numero yksi on syvin mahdollinen leikkaus ja numero kuusi on leikkaamaton ja loput siltä väliltä 18 asteen välein, eli aivan kuten Abloyn Classic, Profile ja Exec avaimissakin. Tämän stanssatun numeron sijainti kiekolla on suoraan avainreiän vierellä, avaimen pitkän sivun kohdalla. Koska haittakiekkoja voi kääntää 90 astetta, on mahdollista kääntää aina taaempi levy 90 astetta ja ottaa pienellä työkalulla tuosta stanssatusta numerosta joko jäljennös tai käyttää hyvin pientä optiikkaa ja valoa apuna. Lukon viimeistä haittaa ei tarvitse saada luettua, sillä se on aina nolla. Avaimen leikkaukset päästä kädensijaan siis ovat 0xxxxxxx0, joista kädensijaa lähinnä oleva tarjoaa avainpesän kääntämiseen tarvittavan nollahaitan.

Kun kaikki numerot on selvillä, voi lukon avata joko leikkamalla oikean avaimen, käyttämällä
keinoavainta tai avainaihiolla kääntämällä kiekot yksitellen oikeaan asentoonsa, sillä Abus Plus avainpesä on etummaisesta levystään käännettävissä auki. Tarvittavan työkalun pystyy viilalla tekemään vaikka naulasta ja Eri Keeper liimalla jäljennöksen ottaminen luonnistuu kuulemma hyvin.

Ongelman voi korjata joko hankkimalla jonkin muun lukon kuin Abuksen tai uuden Abuksen ja toivoa, että siinä ongelma on korjattu tai jos lukko on purettavaa mallia, kuten 88/50, voi lukon purkaa osiin ja viilata tuon numeron pois tai täyttää urat epoksilla ja antaa kuivua ja kasata lukko sitten. Tämä viimeinen on aika patenttiratkaisu, eikä kyllä hirveän suositeltavissa.

Alla on vielä lista tapahtumista kronologisessa järjestyksessä, eli mitä tapahtui milloinkin.

Pari viikkoa ennen kilpailua..
..ostin Abus 88/50 riippulukon Bauhausista, hintaan 26,90 EUR. Alkujaan tarkoituksena oli ostaa se siksi, että saisin mitat tiirikkaa varten, mutta näemmä homma lähti hieman sivuraiteille parissa viikossa...

15.06.2007
Lockpicking101.com:n suljetulla puolella forumin administraattori, nimimerkki "zeke79" järjestää kilpailun, jonka palkintona on autojen avaamiseen tarkoitettu työkalusarja. Kilpailun tavoitteena on luoda jokin lukkoihin liittyvä artikkeli ja näin luoda forumille kiinnostavaa sisältöä. Kilpailuaikaa on kolme viikkoa, jonka jälkeen järjestettäisiin äänestys.

01.07.2007
Huomaan kyseisen kilpailun vasta nyt, kun kilpailuaikaa on jäljellä vain viisi päivää. Ensimmäinen ideani oli kirjoittaa kuvarikas artikkeli Abloy Classic lukon kehityksestä ja niistä muutoksista, jotka paransivat sen turvallisuutta. Parin päivän tutkiskelun ja mietiskelyn jälkeen tajuan, että homma on liian iso toteutettavaksi näin lyhyellä varoitusajalla, joten täytyy kehitellä jotakin muuta.

04.01.2007
Puran Abuksen lukkoni osiin näppäimistön vierelle ja näpräilen niillä ja puolivalmiilla tiirikallani.

En ole itsekään ihan tietoinen siitä, että kuinka oikein tajusin tämän ongelman, mutta huomasin tuon stanssatun numeron sijaitsevan turhankin lähellä avainreikää, joten nappasin kaksi haittakiekkoa hyppysiini, asetin ne päällekkäin ja kääntämällä toista 90 astetyta, tuli numero kokonaan näkyville. Uskomatonta, ajattelin, joten lisäsin lukkoon kuuluvan välilevyn haittojen väliin vain varmistaakseni, ettei se estä näkymistä. Ei estänyt.

Testasin menetelmää tiirikan päällä ja pienellä palalla sinitarraa ja menetelmä vaikutti toimivalta käytännössäkin.

Kello oli ties mitä keskellä yötä, kun aloin kirjoittamaan kasaan lyhyttä artikkelia aiheesta. Lisäilin tekstin joukkoon kuvia, joita otin aiemmin ja pienet kuvatekstiselitykset. Tarkoitus ei ollut kirjoittaa "näin se tehdään" artikkelia, vaan enemmänkin "tällaisen löysin, näin testasin ja tuntuu toimivan" artikkelin. Kirjoitus ei lopulta ollut hirveän koherentti ja kirjoitusvirheitä paljastui seuraavana päivänä enemmän kuin reikiä sukista, mutta ei ihmekään; olihan kello 04:31, kun sain kirjoituksen valmiiksi ja lähetettyä sen palvelimelle ja kirjoitettua forumille lyhyen viestin linkin kera. Aika mennä nukkumaan.

05.07.2007
Yön aikana artikkelini oli kerännyt huomiota muutamilta henkilöiltä ja eräs henkilö ehdotti myöskin parannusta menetelmään: vahaa sinitarran sijaan. Tässä vaiheessa hiipi nuppiin ajatus siitä, että olen tainnut löytää jotakin uutta ja mielenkiintoista.

08.07.2007, 12:46
Aloitin uuden viestiketjun artikkelilleni forumille ja kello oli 13:59, kun kirjoitin, että ehkäpä Abusta tulisi huomauttaa tästä ongelmasta. Tein selväksi kaikille, etten tiennyt keneen ottaa yhteyttä ja miten.

08.07.2007, 20:48
Ystäväni nimimerkki "mh" lähetti yksityisviestiä ja sanoi, että hän voi ottaa Abukseen päin yhteyttä ja toimia tulkkina, sillä hän itse on saksalainen. Hän lähettikin Abukselle viestiä ja lupasi palata asiaan, kun vastaus tulee.

09.07.2007
Sain vastauksen "mh":lta. Hän epäilee, että vastaus tuli asiakaspalvelun tasolta ja lainauksesta tämän huomaa:

It goes along the lines of "nobody has opened an X-Plus lock without the proper key yet", "the keyway has no surface markings", either not understanding the problem or trying to avoid confirmation of the problem.

Sovimme, että "mh" lähettää heille vastineena linkin PDF-asiakirjaani. Hän tosin epäili, josko kuulemme Abuksesta enää ollenkaan.

12.07.2007
Saan "mh":lta yksityisviestin, joka on suora käännös saksan kielisestä viestistä:

Thank you very much for your detailed description!
The security level of the ABUS Plus cylinder is - esp. concerning the so-called time resistance - unique in the bike/motorcycle segment.

We will gladly look into the issue and will follow-up together with our technical department, and/or R&D.

Thank you for your efforts!

Vaikutti siis siltä, että PDF teki tehtävänsä ja että Abus tulisi reagoimaan asiaan jotenkin. Jälleen epäilimme, että tämä taisi sitten olla tässä, eikä mitään enää Abuksen suunnalta kuultaisi.

20.08.2007
Nimimerkki "Schuyler" kysyi yksityisviestillä, josko haluaisin olla yhteydessä Barry Welsiin ja Han Feyhin ja kuulla heidän mielipiteensä tästä tekniikasta. Vastasin, että oikein mielelläni kuulisin mielipiteen tästä.

22.07.2007
Schuyler lähetti sähköpostin, johon hän lainasi Barryn ja Han vastaukset aiheen tiimoilta. Barry kommentoi sitä, kuinka nerokas ja yksinkertainen menetelmä tämä on ja Han oli ystävällisesti käynyt läpi lukkokokoelmansa Abukset ja varmisti, että haittakiekoissa tosiaan on kyseisenlaiset numeroinnit. Han myöskin aprikoi, että numerot olivat stanssattu kasausta helpottamaan.

23.07.2007, 07:25
Schuyler lähetti sähköpostin ja pyysi, että josko pitäisin jonkinlaista päiväkirjaa aiheen tiimoilta, niin myöhemmin hieman saisi käsitystä, että mitä tällainen prosessi pitää sisällään ja mitä kaikkea sinä aikana tapahtuu.

Pari kuukautta oli täysin hiljaiseloa, kunnes...

24.09.2007, 02:55
Sähköpostiohjelmistoni siirtää roskakoriin viestin, jossa otsikkona "abus exploit" ja lähettäjänä "Toool".

24.09.2007, 11:15
Hmm, mielenkiintoista. Avaan viestin ja selviää, että Barry Wels kyselee, että olenko se Jaakko joka kirjoitti Abuksen ongelmasta artikkelin.

Vastaan hänelle myöntävästi ja liitän mukaan allekirjoitukseni, jossa on tarkemmat yhteystietoni.

24.09.2007, 12:40
Puhelin soi. Ei numeroa näkyvillä, voisi olla vaikka talonmies, jolle hetkeä aiemmin olin ilmoitellut mullan makuisesta juomavedestä. Vastaan puhelimeen nimelläni. Pari sekuntia hiljaista, kunnes alkaa kuulua puhetta englanniksi. Hetki menee tämäkin tajuta ja erotan sanat "hi its Barry, Barry Wels calling".

Sydän taisi pysähtyä tällä hetkellä, enkä ollut varma muistinko edes hengittää. Tämä oli todellinen yllätys ja Barry vissiinkin huomasi, etten muistanut puhua joka sanaa englanniksi.

Barry soitti sanoakseen, että hän luki artikkelini ja piti sitä mielenkiintoisena ja nerokkaana ideana. En itse edes muista, että muistinko kiittää häntä, sillä uusi uutinen lähestyi ja lujaa..

..kunnes osui ja upposi: Barry kysyi, että josko haluaisin tulla Dutch Open 2007 tapahtumaan Hollantiin kahden kuukauden kuluttua ja tapaamaan muita kiinnostuneita ja osallistumaan itse tapahtumaan muutenkin.

Olin sanaton. Mykempi kuin Suomi-filmit. Ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, mitä ajattelisi, mitä sanoisi, sanoinko jotakin, enkö sanonut, vai kuvittelinko vain.

Barry ystävällisesti selitti, että kunhan maksan hostellin ja matkani Amsterdamiin ja takaisin Suomeen, niin kyydit ja ylimääräiset majoitukset järjestyvät, kunhan olen 23. marraskuuta Amsterdamin kentällä.

23-25.11.2007, Sneek, Hollanti
Pidin puheen aiheesta noin kolmellekymmenelle lukitusalan harrastajalle ja ammattilaiselle ja monia pieniä keskusteluja tuli käytyä aiheen tiimoilta useiden eri henkilöiden kanssa. Alkujaan Barry oli kutsunut Abukselta erään tuotekehityksestä vastaavan paikalle, mutta hän ei ollut paikalle päässyt työkiireiden vuoksi. Sain kuitenkin Barrylta hänen yhteystietonsa, jotta voisin ottaa yhteyttä myöhemmin.

29.11.2007
Lähetin viestiä henkilölle, joka osaisi kuulemma kertoa Abuksen virallisesta kannasta enemmänkin ja jäin odottelemaan vastausta.

10.12.2007
Sain vastauksen Abuksen yhteyshenkilöltä. Hän lupasi lähettää ilmaiseksi riippulukon, jonka mukana ei tule avainkorttia eikä avaimia ja pyysi, että mikäli tiedän jotakin menetelmiä, he haluaisivat näistä kuulla. Jos saan numerot avainta varten selville, saan postin kautta avaimet lukkoani varten.

11.12.2007
Sain tietooni, että lukko joka on matkalla luokseni, sisältää sekä uusia, että vanhoja haittakiekkoja, eli kaikissa ei numeroa ole stanssattuna. Kuulemma teknikoiden kanssa oli päädytty Abuksella siihen tulokseen, että stanssauksista luovutaan ja tästä lähin haittakiekoissa ei ole merkintöjä.

Myöhemmin sain kuriiripalvelun kautta paketin Saksasta ja sisältä löytyi saatekirje allekirjoitettuna sekä Abus Granit 37/55 riippulukko, joka on karkaistua terästä ja ilman avaimia. Lukko on vielä avaamatta, mutta työkalut on jo kehitelty ja Abukselle tiedotettu niistäkin.

Lopputulos koko episodille on siis se, että Abus otti asian tosissaan ja päätyi positiiviseen ratkaisuun luopuessaan stanssauksista. Sanoisin, että tästä on hyvä muidenkin yritysten ottaa mallia.

Päivitys 22.12.2008: NDE Magazinen julkaisusta numero kolme löytyy alkuperäinen kirjoitus ja Schuyler Townen tekemä IRC-haastattelu asian tiimoilta, sekä neljännestä julkaisusta löytyy tietoa ABUS Plus tiirikkani valmistuksen alkuvaiheilta että tarkempia tietojakin siitä. Tiirikasta kirjoitin myös hiljattain uuden artikkelin.

Dutch Open 2007, Sneek

Kisat ovat ohi ja matka oli enemmän kuin onnistunut. Tapasin henkilöitä, joiden kanssa olen jutellut, henkilöitä joista en edes tiennyt ja erään henkilön, joka on alkujaan Suomesta kotoisin ja osasi suomen kieltä edelleen. Mainittakoon tässä nyt silti, että asiasta kysyttyäni, olin/olen ensimmäinen suomalainen Dutch Openissa ;-)

Oman matkani tein Finnairin koneella, joka lähti Suomesta perjantaiaamuna kello 8:15 ja oli perillä paikallista aikaa 9:45. Barry Wels oli minua vastassa kentällä ja sain siis häneltä autokyydin. Ensin kuitenkin käytiin eräällä avainaihiotukkurilla hakemassa messinkisiä aihioita kisoja varten sekä tuli siinä itsekin hypisteltyä Abloy Classic, Profile ja High Profile aihioita.

Tukkurilta matka jatkui Amsterdamiin Barryn kotiin, jossa tutustuin hänen vaimoonsa Charlotteen ja heidän lapsiinsa sekä Barryn harrastehuoneeseen. Ennen lähtöä kävimme vielä paikallisessa Office Center:ssä ostamassa kaikille osallistujille nimilappukiinnikkeet. Tavaroiden pakkaamisen jälkeen auto kääntyi kohti Sneekin pikkukaupunkia.

Dutch Open 2007 siis järjestettiin 23-25.11.2007 pienellä paikkakunnalla nimeltä Sneek, joka on noin 100km Amsterdamista pohjoiseen. Siellä meille oli varattu yöpymis- ja konferenssitilat uudesta Stayokay hostellista ja hostellin baari oli myös käytössä koko tilaisuuden ajan. Baariin oli varattu viisi tynnyriä ilmaista kaljaa ja ne kestivät juuri ja juuri koko tilaisuuden ajan. Joka päivälle oli aamiainen, lounas ja päivällinen ja kaikki kuuluivat samaan hintaan, joka oli 80 euroa per naama.

Valokuvia en itse ottanut kuin muutaman kymmenen ja nekin lähinnä avainjäljennyskisasta (eng. key impressioning, oma suomennos) ja kassakaapin automaagisesta avaajasta ITL-2000. Kisoista ja muusta tapahtumasta on kuitenkin runsaasti kuvamateriaalia muiden toimesta, mutta itselläni ei ole (vielä ainakaan) lupaa julkaista kyseisiä kuvia tekijänoikeuksien takia. Toivottavasti saan muutamille kuville luvat, jotta voin ne tänne lisätä myöhemmin. Pahoittelen kuvien huonoa laatua ja etenkin videolla olevia häiriöitä, mutta digikamerani on viisi vuotta vanha ja kovia kokenut ja tämän vuoksi kuviin ilmestyy omituisia häiriöitä tuon tuosta.



Paikalla oli henkilöitä Norjasta, Saksasta, Hollannista, USA:sta, Kanadasta, Englannista ja osaa en edes tiedä, mutta pääosin Euroopan alueelta. Englannista paikalla oli John Naughton (NDE Magazinen webmaster), lukkoseppä Nigel Tolley (Discreet Security Solutions) ja hänen vaimonsa, Hollannista Barry Wels, Han Fey ja useita muita TOOOL:n jäseniä, Saksasta SSDev:n edustusta monen monta henkilöä, joista mainittakoon Arthurmeister. USA:n edustuksena toimi Schuyler Towne (NDE Magazinen päätoimittaja) ja hän myöskin toimitti tiirikointikilpailussa käytetyt Schlage-markkiset lukkopesät sekä Medecon tuotekehityspäällikkö Peter Field, joka rikkoi Dutch Openin ennätyksen pisimmästä puheesta: 5 tuntia, lounas välissä! Valitettavasti hänen esityksestään ei ole kuvia kuvauskiellon vuoksi, mutta kerrottakoon, että hän esitteli lukkojen sielunelämää halkileikkausten ja patenttipiirrosten avulla.

Hollannista paikalla oli myös kassakaappiasiantuntijat Jord Knaap vaimonsa Kaijan kanssa, sekä Paul Crouwel. Jord ja Kaija omistavat yrityksen nimeltä Knaap Junior Safe ja yllätyksenä oli, että Kaija on Suomesta kotoisin ja hänen kanssaan tulikin juteltua useaan otteeseen kotimaisella :) Jord oli tuonut paikalle automaagisen avauskoneen kassakaappia varten (autodialer), joka siis käy kaikki kombinaatiot läpi yksi kerrallaan, kunnes lukko on auki.

Paul Crouwel taasen piti muutaman tunnin luennon kymmenelle maksavalle ihmiselle kombinaatiolukon manipuloinnista (S&G 6730) ja hänellä oli opetuksessa käytössään apuvälineenä "The WASP", joka helpotti lukemien saamista numerokiekosta tarkemmin. Paikalla nähtiin myös laserosoitin kiinnitettynä numerokiekkoon, jolloin saatiin vielä suurempi tarkkuus aikaan.

Paul ja Jord yrittivät perjantaista alkaen saada "mysteerikaappia" auki, mutta epäonnistuivat. Mysteerikaappi oli siis paikalle tuotu lukittu kassakaappi, jota ei oltu avattu ja jonka kombinaatiosta ei ollut kenelläkään tietoa. Autodialerilla kaappia yritettiin avata, mutta johtuen liiallisesta öljyämisestä, autodialerin leuat olivat päässeet luistamaan numerokiekon ympärillä ja homma tyssäsi siihen. Lauantaina kaappia avattiin manuaalisesti manipuloimalla, sekä myöhemmin illalla myös tietokoneavusteisesti. Mitkään metodit eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta ja kaappi päätyi listalle "porattavat", mutta kyseistä operaatiota ei voitu hostellin tiloissa tehdä. Alla olevien kuvien lisäksi löytyy myös yksi minuutin mittainen video, joka on listan viimeisenä.







Han Feyn kanssa oli useaan otteeseen puhetta Abloysta ja Abloysta ja Abloysta, sekä jossakin välissä myös puhuttiin Abloysta. Han oli erittäin kiinnostunut mukanani tuomista Abloy Classic lukkopesistä ja parista riippulukosta, jotka olivat todella vanhoja ja joita hänellä ei hänen yli 180 erilaisen Abloy lukon kokoelmissa ollut, joten teimme vaihtokaupat: Han sai noin parikymmentä lukkopesää ja minä sain häneltä Abloy PL362 riippulukon Protec pesällä ja Euro-profiilia olevan, karkaistusta teräksestä valmistetun lukkopesän Protec avaimilla. Molemmissa alkuperäispakkaukset ja avainkortit ja molemmissa on Ruby-tason avaimet, tarkoittaen, että saan lisäavaimia ainostaan häneltä. Kaupanpäällisena sain vielä Abloy PL260 riippulukon rungon, josta uupuu sanka sekä lukkopesän haitat ja porasuoja ja sen ruuvi. Kuvista on sensuroitu avainkortista ainoastaan avainprofiilinumero hänen pyynnöstään. Han myöskin vaihteli Abloy Protec pesiä muidenkin kanssa ja jaossa oli myös geneeristä NA77FF avainprofiilia, joka tunnetaan Sapphire-tasona.



Paikalla oli siis kolme konferenssitilaa, joista yksi oli varattu myytäville tavaroille, toinen kassakaappiavauksille ja esityksille ja kolmas oli itse kisoille ja esityksille. Myynnistä vastasi pääasiassa Stefan, joka myi HPC:n tiirikoita irtotavarana ja monia kiinalaisvalmisteisia Mul-T-Lock tiirikoita suht huokeaan hintaan. Myynnissä oli myös pyöreitä pikkuviiloja avainjäljennyskisoja varten, mutta avainleukoja ei monien harmiksi löytynyt valikoimasta.

Itse Openin eli tiirikointikisat voitti Julian Hardt, toisena Peter Danilov ja kolmantena André Matuschek. Koko kärkikolmikko on saksalaisesta SSDev lukkoharrastajaryhmästä. Neljännen sijan sai Nigel Tolley Englannista ja viides sija meni USA:han Eric Schmiedelin ansiosta.

Avainjäljennyskisan voitti Manfred Bölker Saksasta ajalla 5min 19s, toiseksi sijoittui Barry Wels Hollannista ajalla 5min 47s ja kolmanneksi Oliver Diederichsen ajalla 6min 20s, myös Saksasta. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että 22:sta osallistujasta ainoastaan 11 sai lukon auki annetussa tunnin ajassa. Myöhemmin Kaija ja eräs toinen ensikertalainen onnistui avaamaan kisassa käytetyn lukon avainjäljennystekniikalla kahteen tuntiin, joten onko ollut kilpailijoilla vain kisapaineita vai hieman liikaa ilmaista juotavaa ;-)



Oma esitykseni Abuksen kiekkohaittalukkojen turvallisuusongelmasta meni oikein hyvin ja oli kestoltaan noin 20 minuuttia. Kuulijoita oli paikalla parisenkymmentä, mutta kuvia ei ainakaan tietääkseni kukaan ottanut, vaikka kuvauskieltoa ei ollut. Noh, eipä siinä paljoa kuvattavaa olisi ollutkaan, minä näyttämässä kahta kuvaa tietokoneelta ja puhumassa tekniikasta ja sen käytettävyydestä. Schuyler Towne oli pitänyt aiheesta pienen puheen aikaisemmin USA:ssa eräällä yliopistolla ja pyysinkin häntä hieman kommentoimaan aiheesta puheen aikana. Ottaen huomioon yleisen arkuuteni pitää esityksiä, oli omituista kuinka luontevasti tämä sujui, vaikka puhuin "tuntemattomille" ihmisille ja kielellä, jota pääasiassa kirjoitan ja luen, enkä niinkään puhu.

Paluumatka Sneekistä Amsterdamiin sujui Mike B.:n kyydillä ja matkan aikana ostin häneltä Sargent & Greenleafin R6700 sarjan kombinaatiolukon, jossa on Spy-Proof numerokiekko, eli kiekon numerot ovat peitetty sivuiltaan. Kombinaation vaihtoavainta ei tullut mukana, joten täytynee sellainen tehdä itse. Lukko on luokan 2 lukko, eli pitäisi olla enemmän kuin helppo avata manipuloimalla manuaalisesti. Alla pari kuvaa lukosta avattuna.



Muita lukkoja, joita siis joko vaihdoin Abloy Classic ovipesiin tai sain ilmaiseksi tai ostin, on seuraavissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy tiirikkasetti, jonka sain lahjana Barrylta. Seuraavana näkyy Abloy PL330 oletettavasti Disklock versiona ilman avainta, eli pakko tuhota poraamalla hyvä lukkorunko ellei joku tunnusta omaavansa John Fallen tulkkia tälle. Tämän siis sain Schuylerilta ilmaiseksi. Tuossa sekalaisia lukkoja sisältävässä kuvassa on uusi Yale sylinteri pakkauksineen, kaksi American riippulukkoa, joista toisesta puuttuu yksi avaintappi, ja etummaisena kuvassa näkyy Schlagen lukkopesä, Sargentin lukkopesä avaimineen ja oikealla vipuhaittalukko Englannista ilman avainta ja hieman ruosteisessa kunnossa. Viimeisessä kuvassa näkyy kuusi Fichet 484 lukkoa, joista uupuu ainoastaan ulkokuori, mutta muuten osat ovat tallessa ja avainkortit löytyy.



Kaiken kaikkiaan matkani oli todella onnistunut, enkä olisi matkalle päässyt ilman tukea monilta suomalaisilta tiirikointi- ja lukkoharrastajilta, vanhemmiltani sekä muutamalta ulkomaalaiselta, joten tahdon kiittää kaikkia, jotka ostivat minulta tiirikkasettejä, lukkoja, halkileikkauksia ja lähettivät onnittelunsa! Kiitos, minä arvostan näitä kaikkia!

Toivottavasti pääsen lähtemään matkaan myös ensi vuonna, uusin jutuin varustettuna ja toivottavasti ehdin myös poiketa Han Feyn luona kuvaamassa hänen kokoelmaansa. Aikaa on vuoden verran valmistautua ja kerätä varoja, joten parasta aloittaa samantien ;-)

Dutch Open 2007 - tiirikoinnin maailmanmestaruuskisat

Tänään tapahtui sen verran uskomatonta, että täytyy kirjoittaa tänne :)

Kuten aikaisemman artikkelin kommentissa totesin, löysin ennestään tuntemattoman vian erään ison lukkovalmistajan tuotteesta ja tein asiasta ns. "proof of concept" artikkelin ja raportoin asiasta valmistajaa. Valmistajalta tuli ensimmäisenä palautteena, ettei selitetty asia ole mahdollista ja samalla kehaistiin tuotteita turvalliseksi. Lähetin uuden palautteen, jossa pistin mukana kirjoittamani artikkelin kuvineen kaikkineen ja myöhemmin tuli vastaus, että he tutkivat asiaa. Toivottavasti tieto siis päätyi jollekin insinöörille tai tuotekehityksestä vastaavalle.

TOOOL US:n perustajajäsen Schuyler Towne otti minuun yhteyttä Lockpicking101.com forumin kautta yksityisviestillä ja kysyi, josko hän voisi lähettää artikkelini Barry Welsin ja Han Feyn luettavaksi. Kyseiset kaksi ovat lukko- ja tiirikointialan kaksi näkyvintä ja hyvin arvostettua henkilöä, joilla molemmilla on kontakteja lukkovalmistajiin. Schuyler sai minulta vihreää valoa ja langat lauloi sähköpostia. Odotettavissa oli pieni viive vastaukseen, sillä Barry ja Han olivat valmistautumassa ALOA:n tapaamiseen Yhdysvalloissa. Kuitenkin jonkun ajan kuluttua Schuyler lähetti sähköpostia minulle ja välitti Barryn ja Han lyhyet, mutta ytimekkäät kommentit. Barry kommentoi, kuinka nerokas ja todella yksinkertainen keksimäni ohitusmenetelmä oli ja Han totesi, että pienellä kokeilulla menetelmästä tulisi helposti toteutettava.

Pikakelausta tähän maanantaiaamuun, kun avasin sähköpostini. Roskapostikansioon oli päätynyt sähköpostiviesti, jonka lähettäjänä Barry Wels. Roskapostissa englannin kielisen sisältönsä vuoksi, kuinkas muutenkaan. Viestissä Barry vain kysyi, että olenko se Jaakko Fagerlund, joka keksi siihen-ja-siihen lukkoon sen ohitusmenetelmän ja kertoi, että jos olen, niin hänellä olisi kysymys.

Tässä vaiheessa olin hieman otettu ja vastasin hänelle, että kyllä minä olen sama henkilö ja annoin samalla sellaisen vihjeen, että hän pystyi varmistumaan asiasta. Jätin myös yhteystietoni sähköpostin loppuun ja lähetin viestin ja jatkoin aamutouhujani.

Hetkeä myöhemmin puhelimeni soi. Tuntematon numero. Ajattelin, että varmaankin TOAS:n huoltohenkilö soittelee aikasemmin lähettämästäni vikailmoituksesta. Vastasin omalla nimelläni ja sekunnin parin hiljaisuuden jälkeen kuuluu "Hi...hi, is this Jacko? Hi its Barry Wels calling".

Maailma pysähtyi hetkeksi.

Sydän pysähtyi, hengitys salpaantui ja parin sekunnin hiljaisuuden myötä sain vastattua tervehdykseen. Kyllä, kyllä ääni oli täysin sama kuin videoilla olen kuullut ja olin edelleen kuin kakkosnelosella päähän lyöty.

Noh, keskustelussa nousi ilmi se, että Barry tykästyi tuohon ohitusmenetelmääni, sen yksinkertaisuuteen ja helppouteen ja tietysti kiitin häntä arvostuksesta. Tämä nyt ei ollut mikään kysymys, joten...

....Barry paukautti, että haluaisitko tulla Dutch Openiin marraskuun lopulla tänä vuonna.

Juuh, maailma pysähtyi jälleen kerran.

Barry kertoi, kuinka hän tykkäisi tavata uuden, innovatiivisia ajatuksia omaavan henkilön ja varsinkin jutella tästä ohitusmenetelmästä enemmänkin. Ajatuksissani kävi koko reissun hintabudjetti, mutta Barry keskeytti ajatusmaailmani sanomalla, että matkoja Suomesta Amsterdamiin ja takaisin hän ei voi maksaa, mutta saa järjestettyä alennetun hinnan majoitukselle ja itse tapahtumaan ei maksa mitään sisään. Majoitus on kuulemma 60 euroa, sisältäen kaksi yötä, kolme päivällistä, kaksi aamupalaa, kaksi lounasta ja juomat.

Keskustelu päättyi myöhemmin siihen, että Barry antoi henkilökohtaisen sähköpostiosoitteensa ja pyysi kysymään tarkentavia jos tarvetta. Totta kai kyselin ja vastauksena tulikin, että kisat järjestetään 23.-25. päivä marraskuuta ja jos olen Amsterdamissa 23. päivä ennen kello 15:00, niin saan myös ilmaisen kyydin Sneekin kaupunkiin, joka on Amsterdamista hieman pohjoiseen ja jossa kisat järjestetään. 25. päivä sitten tultaisiin takaisin Amsterdamiin kello 21:00, joten saisi myös kyydin lentokentälle takaisin :)

Barry tosin totesi, että jos haluat olla pari päivää pidempään, hän voi järjestää majoituksen :) Olisihan se tietysti kiva olla hetken aloillaan, niin ehtisi nähtävyyksiäkin katselemaan kisojen jälkeen, eikä tulisi niin kiire olo. Lentomatkatkin maksavat hieman vähemmän, kun viikolla liikkuu, sillä sunnuntaina lento Blue1:lla maksaisi 91 euroa, verrattuna esimerkiksi tiistain lentoon 39 euroa.

Huomenna taas työvoimatoimistoon, jos vaikka löytäisi täältä Tampereelta vihdoin ja viimein työpaikan itselleen koulun ohelle, niin saisi tuon matkakassan samalla kerättyä. Toisaalta aion myös myydä halkileikkausmalleja sitä mukaa kun niitä valmistuu, mutta se on hidasta ja epävarmempaa touhua kuin töissä oleminen.

Joten jos joku tietää mihin pääsisi pariksi kuukaudeksi (ainakin) hommiin, mieluiten illaksi eli neljän jälkeen, niin voipi ottaa yhteyttä sähköpostiini osoitteeseen einstein@mbnet.fi. Tavoitteena on nyt saada kerättyä vähintään 300 euroa, joka katttaisi matka- ja oleskelukustannukset ja kaikki tuon päälle tuleva on vain ekstraa :)

Ainiin, sellainen kiva arvostus aspekti tässä on, että Dutch Open ei ole nimensä mukaisesti "open", eli kaikille avoin, vaan kyseessä on "invite only" tyyppinen tilaisuus, eli ainoastaan kutsutut pääsevät ;-) En ole menossa kyseiseen tapahtumaan osallistumaan kisaan (ainakaan tietääkseni), vaan osallistumaan tilaisuuteen ja esittelemään ohitusmenetelmääni :)

Roskapostikommentointi

Kiitokset eräälle suomalaiselle spämmääjälle, tässä blogissa otan käyttöön kommenttien hyväksynnän, mikäli spämmäys jatkuu. Siitä lähin siis kaikki kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä, eli kaikki kulkee kauttani.

En ala sensuroimaan blogin aiheeseen liittyviä tekstejä, mutta kaikki asiaan liittymättömät tekstit lentävät roskakoriin kulkematta lähtöruudun kautta, mikäli tähän tilanteeseen ajaudutaan. Kaikki voivat siis edelleen vapaasti kommentoida tekstejäni ja kommentit julkaistaan lyhentämättöminä (minulla ei ole kykyä muokata kommentteja, enkä haluakaan).

Toivotaan nyt toistaiseksi, että kyseinen Pirkanmaalainen aktivisti pysyy poissa, niin ei tarvitse sitä touhua katsella tai lukea, koska se ei aihealueeseen sovi.

Hyvää syksyn jatkoa lukijoille ja toivottavasti saan piakkoin artikkelia taas aikaiseksi. Ideoita voi lähettää joko suoraan sähköpostiini tai laittaa kommenttina :)