Huh-huh että on yli kolme vuotta viime päivityksestä tännekin! Sitä se elämä teettää, kun on töissä, harrastelee sitä sun tätä ja painavimman kiinnostuksen kohde vaihtuu tämän tästä.
Viimeisten vuosien aikana on tullut rakenneltua yhtä sun toista, mm. erikoisavainjyrsimiä ulkomaille, kuten Abloy Classic jyrsin jolla voi tehdä sekä vasen- että oikeakätisiä avaimia muuttamatta tai vaihtamatta osia koneeseen. Lisäksi on tullut tehtyä aktiivisesti tuotekehitystä muutamille erikoistyökaluille kassakaappien avaukseen ja loppusuoralla ollaan niiden kanssakin.
Siitä päästäänkin otsikon aiheeseen, eli avasin hiljattain uuden seikkailuni sivut, eli kassakaapinavaus.fi osoitteestakin päätellen tarjoan siis ammattimaista apua jos avaimet tai numeroyhdistelmä on kadonnut ja kassakaapin aukaisu on mielessä. Vuosien aikana kertynyttä tiirikointi- ja manipulointikokemustani hyödyntäen voin avata monia kassakaappeja, turvakaappeja, palosuojakaappeja ja asekaappeja rikkomatta mitään, eli kaappi säilyy toimintakuntoisena ja parhaimmillaan tarvitsee vain uudet avaimet tai yhdistelmän.
Eli jos sinulla on perintönä saatu kassakaappi tai jos avain tai yhdistelmä on kateissa, niin ota noiden sivujeni kautta yhteyttä ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Vaikka kaappia ei olisi tarkoitus ottaa käyttöön tai tekee mieli myydä se, täytyy sen tietysti olla auki jotta sillä olisi arvoa. Tai jos se on asianmukaisesti pultattu lattiaan tai seinään kiinni, niin avaus on välttämätöntä kaapin pois siirtämiseksi.
Periaatteena on ei avausta, ei maksua, eli veloitan avausmaksun vain onnistuneesta avauksesta.
Asiasta kukkaruukkuun, tänä vuonna ei tule olemaan LockCon reissua omalta osaltani, sillä se ns. "järjestetään" Yhdysvalloissa ja kuluja on liikaa. TOOOL.US on tapahtuman järjestäjänä tänä vuonna, eikä he ole ottaneet opiksi edellisestä lainkaan. Pelkät majoituskulut on 126 USD per huone per yö, järjestäjä ei kuulemma jaa huoneita henkilöille vaan kaikkien tulisi itse etsiä kaverinsa ja tuo hinta ei sisällä kuin yöpymisen ja aamupalan, eli ei ruokailuja, ei juomia, ei mitään. Pelkät tapahtumakustannukset siis hujahtaisi tuonne 600 EUR:n korville, siihen päälle vähintään saman verran lentolippuja varten ja muut kulut ja hupsista, kokonaissummaksi tulisi 1500 - 1700 EUR koko reissulle! Joo ei.
8.9.15
16.6.12
Ilkivaltaa Tampereella
Pulttisakset heilui Tampereella |
Itse kuulin tästä melko tuoreeltaan radiosta, jossa haastateltiin kaupungin edustajaa ja hänen "veikkauksena" esittämä idea, että lukot saattaisi ilmestyä tilataideteoksena jonnekin piti ikävä kyllä paikkansa. Varastetut lukot sekä niiden varastamisesta kuvattu video ovat nähtävillä TR1-taidehallissa osoitteessa Väinö Linnan aukio 13. Sisäänpääsy on ilmaista perjantaisin (22-24.06. suljettu), mutta en kyllä maksaisi lainkaan tuonne menosta, kun ei joitakuita kiinnosta toisten omaisuus lainkaan.
Ns. taiteilijat |
Varastettujen lukkojen taloudellinen arvo on ollut huomattava pelkästään lukkoina saati sitten kaiverruksineen, keskimäärin kaiverrukset maksavat 20 euroa per lukko ja lukot noin 5 - 30 euroa.
Pirun kaunista taidetta, oikein sykkii rakkauden sanomaa |
Mikäli tämän ns. taiteilijakaksikon linjalle lähtisi, olisi siis täysin hyväksyttävää käydä ryöstämässä koko taideteos tai taidehallin sisältö, polttaa se yhtenä kasana ja väittää tekoa taiteeksi.
Onneksi olemme viisaampia kuin nämä ns. taiteilijat, jotka pilasivat monen pariskunnan ilon järjettömällä teollaan, mukaan lukien omani. Tapauksesta on jätetty poliisille rikosilmoitus ja suosittelen muitakin varkauden kohteiksi joutuneita tekemään rikosilmoituksen sähköisesti, aikaa menee 10 minuuttia.
26.1.12
Kuningaskuluttaja 26.01.2012
Syksyn 2011 aikana tehty haastattelu tiirikointiharrastuksestani, lukoista ja niiden tutkiskelusta tuli tänään televisiosta TV 1:ltä kello 19:30. Pätkä alkaa noin 15:45 kohdalla ja kestää nelisen minuuttia. Uusintalähetykset maanantaina kello 16:25 ja tiistaina 09:30. Lähetys on nähtävillä myös YLE Areenassa osoitteessa http://areena.yle.fi/video/1327602248258 viikon verran.
13.11.11
LockCon 2011
Jälleen tuli käytyä Hollannissa LockCon tapahtumassa viettämässä mieluisa ja tuttu viikonloppu ja muutama päivä ekstraa ystävän luona. Tapahtuma alkoi perjantaina 21.10. ja kesti sunnuntai-iltaan, mutta itse saavuin matkajärjestelyjen takia jo torstaina StayOkay hostellille, jossa tapahtuma järjestettiin. Onnekseni tapasin nettitutun Norjasta torstai-iltana, jonka kanssa vietettiin iltaa yhdessä ja juteltiin kaikkea mahdollista tiirikoiden suunnittelusta ja rakentelusta.
Perjantaina puoliltapäivin ilmaantui paikalle TOOOL:n edustusta järjestämään vastaanottoa, osallistumismaksun keräämistä ja huoneiden jakamista. Iltapäivästä alkoi tuttuja kerääntyä enemmissä määrin baarin puolelle ja iltaa kohti olikin tupa täynnä ja tunnelma katossa. Baari ns. vallattiin meidän käyttöön ja oheisessa kuvassa on hyvä esimerkki yhdestä pöydästä parin tunnin jutustelun jälkeen.
Itse toin pöytään näytille rakentamani avainviilausjigin Abloy Classicille, josta juuri hiljattain kirjoitinkin artikkelin. Lisäsin settiin myös tarpeelliset työkalut Abloy Classicin avainjäljentämiselle (eng. key impressioning) ja asetin setin myytäväksi. Sunnuntaina kyseinen setti vaihtoikin omistajaa ja nykyään ko. viilain löytyy Espanjasta. Salkun oikeassa alareunassa näkyy myös yksi ABUS-tiirikkani sekä lankasahalla leikkaamani nimikirjainyhdistelmä.
Illan mittaan pöydältä löytyi myös Fordin autoista löytyviin Tibbe lukkoihin tarkoitettu tiirikka. Ko. työkalu oli oikein laadukkaan tuntuinen ja pienellä testauksella toimi kuten piti, eli sain lukon auki sillä. En huomannut kysyä omistajalta paljonko se maksoi, mutta muistikuva on että noiden hinta on jotain 200-300 EUR.
Tänä vuonna ei kukaan kassakaappeihin erikoistuneista lukkosepistä tuonut mysteerikaappeja paikalle avattavaksi, mutta kyllä silti jonkinlainen kassakaappi/-lipas saatiin ilman avaimia avattavaksi. Lukkona oli mitä ilmeisimmin 6-haittainen Juwel, mutta meillä ei ollut kenelläkään kyseiselle lukolle sopivaa tiirikkaa mukana. Tapahtuman jälkeen tosin tuli tehtyä tällekin työkalu, tästä lisää myöhemmin.
Eräs amerikkalaisystäväni toi mukanaan Taiwanista hankkimansa hyvinkin omituisen pyörän U-lukon, jota porukalla ihmeteltiin ja moni onnistui sen tiirikoimaankin auki. Lukon avain on kaksipäinen ja lukossa on kaksi avainpesää vierekkäin, joita molempia pitää pyörittää samaan suuntaan (yhtäaikaisesti). Avaimessa on nuppi, josta pitämällä kiinni avain työnnetään lukkoon ja josta sitä myöskin voi pyörittää. Nupista pyörittäessä avaimen sisällä pari pientä hammaspyörää välittää pyörimisliikkeen itse avainosiin.
En tiedä kenen tiirikoita olivat, mutta joku toi mukanaan vinon pinon Lishin työkaluja, jotka ovat siis tarkoitettu auton lukkojen avaukseen. Hyvin kevyitä, herkkiä ja suht yksinkertaisia oikealla ohjeistuksella käytettäväksi ja hintakin on hyvin halpa. Tottakai piti päästä testaamaan ja niinpä Jos lainasi pihalla ollutta Audiaan testausta varten. Kuvassa Jos vasemmalla katselee kun Warren kokeilee työkalua.
Esitelmien pidon starttasi Han Fey esitelmällään yleisavaimille sarjoitetun kerrostalojärjestelmän ongelmista ja siitä, kuinka vain parin lukon tutkimisella voi saada selville tarpeeksi tietoa koko järjestelmään sopivasta avaimesta. Esimerkissä mukana olleet lukot olivat hieman erikoisella tavalla "sarjoitettu" - samaa avainkoodia käytettiin useammassa lukossa, mutta järjestelmässä oli ainakin 11 erilaista avainprofiilia. Tämän heikkous on tietenkin se, että on mahdollista jyrsiä avain sellaiseen aihioon, joka sopii useimpiin tai kaikkiin ko. profiileista, ts. niin sanottu yleisprofiili.
Nigel Tolley piti esitelmän Euro-sylinterilukkojen murtotekniikasta, jossa sylinteri repäistään tai väännetään poikki (eng. snapping) lukkorungostaan. Nigel esitteli muutaman standardin, joita etenkin Iso-Britanniassa toitotetaan hyvän/turvallisen lukon takeena, vaikkei ko. standardit ota lainkaan huomioon tätä kyseistä ja hyvin yleistä murtotekniikkaa. Onneksi isot lukkovalmistajat ovat vastanneet tähän tekniikkaan tekemällä sylintereitä, joissa on yksi tai useampi katkaisu-ura tai karkaistuja osia. Nigel esitteli muutamia esimerkkejä tällaisista lukoista ja niiden ideana on, että lukko hajoaa pienissä osissa ja täten murtautuminen kestää moninkertaisen ajan tai hankaloituu siten, ettei lukkoa saa revittyä enempää.
Jokavuotisena kunniavieraana oli jälleen Peter Field Yhdysvalloista Medecon edustajana. Hän vastaa Medecolla johtotehtävistä ja kouluttaa uusia insinöörejä lukkojen mekaniikasta ja erilaisista ratkaisuista. Hän piti jälleen meille 5 tuntisen esitelmän, jonka aikana kahlattiin läpi yli 500 kuvaa lukoista, niiden kerrosleikkauksia ja toimintaa. Aivan mahtava esitys ja avaa käsitystä erilaisista lukoista ympäri maailman oikein hyvin.
Nimimerkki datagram kertoi meille erilaista mekaanisista magneettilukoista, niiden historiasta ja tiirikoinnista. Esillä oli niin halpoja kuin kalliita Miwan lukkoja ja hänen itsensä kehittelemä dekoodaustyökalu, jolla pystyi lukosta tunnistamaan magneettien polariteetin. datagram on erikoistunut lukkojen rikosoikeudelliseen puoleen vakavalla harrastuspohjalla ja on ollut asiantuntijana muutamissa tapauksissa, joissa on pitänyt selvittää onko lukko tiirikoitu ja jos on, niin millä. Hänen sivustoonsa aiheesta kannattaa tutustua.
Esitelmien välissä ja jälkeen oli viereisessä huoneessa "työkalutori", jossa sai myydä, ostaa ja vaihtaa työkaluja ja tarvikkeita, T-paitoja ja ties mitä muuta. Paikalla oli Englannista Storm Lockpicks esittelemässä uutuuksiaan ja myymässä tiirikkasettejä, tarvikkeita ja kuuntelemassa ideoita.
Samassa tilassa oli myös T-paita myynti TOOOL:n hyväksi, mutta itse ei tullut paitaa tänä vuonna ostettua sillä sain "Key Figure" paidan lahjaksi esitelmästäni.
Ystäväni Jord Knaap esitteli itse kehittämiään ja tekemiään työkaluja, jotka ovat tarkoitettu erilaisten kassakaappilukkojen tiirikointiin. Erittäin asiallisia, toimivia ja yksinkertaisia käyttää. Kaikki muu on hänen itsensä tekemää paitsi värianodisointi alumiiniosille. Näistä voi tiedustella häneltä itseltään osoitteesta KJS-Tools.com.
Avainjäljennyskilpailussa kokoonnuttiin jälleen ruokalaan, jossa osallistujat kerääntyivät pöytien ääreen ruuvipenkkeineen ja valmistautuivat kisaan. Osanottajia oli noin 30-40 henkilöä. Kilpailun alettua alkoi valitus ja kiroaminen usealta kilpailijalta ja syyksi paljastui teräksiset avainaihiot, joita oli saatu uushopeisten/messinkisten sijaan. Onneksi eräältä lukkosepältä löytyi autosta muutama laatikollinen kyseisiä aihioita pehmeämpinä ja kilpailu saatiin käyntiin ja jatkumaan.
Tiirikointikilpailussakin oli osallistujia paljon ja heidät oli jaettu pöytäryhmiin. Jokaisella oli lukko joka piti avata määräajassa ja sitten lukko vaihdettiin vierustoverin kanssa ja tätä jatkettiin kunnes kaikki pöydän lukot olivat tehneet kierroksen. Eniten lukkoja avannut tai lyhimmässä yhteisajassa avannut pääsi jatkoon.
Kilpailussa eräs henkilö onnistui avaamaan EVVA:n lukon alle kahteen minuuttiin (kuvassa) ja kaikki olivat hieman ihmeissään, sillä kyseinen lukko on pirun hankala avattava ja hänen pöydässään lukkoa ei muistaakseni avannut kukaan muu. Ei voi kuin nostaa hattua.
Sunnuntaina palkintojenjaossa palkittiin avainjäljennyskilpailun ja tiirikointikilpailun voittajat (suurin osa saksalaisia, yllätys) tuotepalkinnoilla (Storm Lockpicks, EVVA) sekä alumiiniplakaateilla. Lisäksi muistettiin järjestelyissä auttaneita henkilöitä "Key Figure" T-paidoilla, joita sai myös kaikki esitelmän pitäneet merkiksi osallistumisesta.
Ensi vuonna LockCon vaihtaakin maisemaa ja se järjestetään heinäkuussa Yhdysvalloissa Lockmastersin huomassa. Tiedossa on kokonaan erilainen paikka ja mahdollisuus on päästä tutustumaan LaGardin, S&G:n tai jonkun muun lukkotehtaalle, jotka sijaitsevat aivan lähistöllä. LockConin päivämäärien lähellä olisi myös ALOA:n (Amerikan Lukkoseppäliitto) kokoontuminen sekä DEFCON, joka on hyvinkin tunnettu ja tiettävästi maailman isoin hakkeritapahtuma. Matkakulut tietysti ovat ongelma, sillä lennot Yhdysvaltoihin ja takaisin on helposti alkaen puoli tuhatta euroa ja lisäksi vielä majoitukset, ruoat sun muut kulut päälle. Tavoite olisi tuonne päästä, täytyy vain muistaa passikin uusia.
Huomionarvoista on, että LockCon on edelleen vain kutsutuille oleva tilaisuus, jonne päästääkseen pitää saada joko kutsu tai esittäytyä järjestäjille ja kertoa miksi sinne haluaa tai tulla jonkun suosittelemana. Aiemmin LockConissa käyneillä on ns. automaattioikeus pääsyyn uudelleen.
Kuvassa oikealla on esimerkkilukko, jonka mitat oli samat kuin Juwelin kaapissa ja se toimikin oivana testauskohteena työkalun mittoja tarkistaessa. Tämä on halkileikkauslukkojen kiva puoli, kun pääsee näkemään sisuskalujen toiminnan samalla kun lukko on toimivassa kunnossa.
Tapahtuman jälkeen lähdimme porukalla ystäväni luokse majoittumaan vielä yhdeksi yöksi ennen lentoa kotiin. Päätimme tuon ajan käyttää työkalun rakentamiseen alussa mainitulle Juwelin kassakaapille. Muutaman oluen ja tuntien jälkeen meillä oli pin&cam tyyppinen työkalu tehtynä, josta puuttui vain oikean mittainen tappisarja. Lukko jäi siis omalta osaltani avaamatta tämän reissun aikana, mutta uutisia odotellaan lukosta sekä työkalusta. Viereisessä kuvassa allekirjoittanut itse ystävän työpajalla hänen kissansa kanssa :)
Perjantaina puoliltapäivin ilmaantui paikalle TOOOL:n edustusta järjestämään vastaanottoa, osallistumismaksun keräämistä ja huoneiden jakamista. Iltapäivästä alkoi tuttuja kerääntyä enemmissä määrin baarin puolelle ja iltaa kohti olikin tupa täynnä ja tunnelma katossa. Baari ns. vallattiin meidän käyttöön ja oheisessa kuvassa on hyvä esimerkki yhdestä pöydästä parin tunnin jutustelun jälkeen.
Itse toin pöytään näytille rakentamani avainviilausjigin Abloy Classicille, josta juuri hiljattain kirjoitinkin artikkelin. Lisäsin settiin myös tarpeelliset työkalut Abloy Classicin avainjäljentämiselle (eng. key impressioning) ja asetin setin myytäväksi. Sunnuntaina kyseinen setti vaihtoikin omistajaa ja nykyään ko. viilain löytyy Espanjasta. Salkun oikeassa alareunassa näkyy myös yksi ABUS-tiirikkani sekä lankasahalla leikkaamani nimikirjainyhdistelmä.
Illan mittaan pöydältä löytyi myös Fordin autoista löytyviin Tibbe lukkoihin tarkoitettu tiirikka. Ko. työkalu oli oikein laadukkaan tuntuinen ja pienellä testauksella toimi kuten piti, eli sain lukon auki sillä. En huomannut kysyä omistajalta paljonko se maksoi, mutta muistikuva on että noiden hinta on jotain 200-300 EUR.
Tänä vuonna ei kukaan kassakaappeihin erikoistuneista lukkosepistä tuonut mysteerikaappeja paikalle avattavaksi, mutta kyllä silti jonkinlainen kassakaappi/-lipas saatiin ilman avaimia avattavaksi. Lukkona oli mitä ilmeisimmin 6-haittainen Juwel, mutta meillä ei ollut kenelläkään kyseiselle lukolle sopivaa tiirikkaa mukana. Tapahtuman jälkeen tosin tuli tehtyä tällekin työkalu, tästä lisää myöhemmin.
Eräs amerikkalaisystäväni toi mukanaan Taiwanista hankkimansa hyvinkin omituisen pyörän U-lukon, jota porukalla ihmeteltiin ja moni onnistui sen tiirikoimaankin auki. Lukon avain on kaksipäinen ja lukossa on kaksi avainpesää vierekkäin, joita molempia pitää pyörittää samaan suuntaan (yhtäaikaisesti). Avaimessa on nuppi, josta pitämällä kiinni avain työnnetään lukkoon ja josta sitä myöskin voi pyörittää. Nupista pyörittäessä avaimen sisällä pari pientä hammaspyörää välittää pyörimisliikkeen itse avainosiin.
En tiedä kenen tiirikoita olivat, mutta joku toi mukanaan vinon pinon Lishin työkaluja, jotka ovat siis tarkoitettu auton lukkojen avaukseen. Hyvin kevyitä, herkkiä ja suht yksinkertaisia oikealla ohjeistuksella käytettäväksi ja hintakin on hyvin halpa. Tottakai piti päästä testaamaan ja niinpä Jos lainasi pihalla ollutta Audiaan testausta varten. Kuvassa Jos vasemmalla katselee kun Warren kokeilee työkalua.
Esitelmien pidon starttasi Han Fey esitelmällään yleisavaimille sarjoitetun kerrostalojärjestelmän ongelmista ja siitä, kuinka vain parin lukon tutkimisella voi saada selville tarpeeksi tietoa koko järjestelmään sopivasta avaimesta. Esimerkissä mukana olleet lukot olivat hieman erikoisella tavalla "sarjoitettu" - samaa avainkoodia käytettiin useammassa lukossa, mutta järjestelmässä oli ainakin 11 erilaista avainprofiilia. Tämän heikkous on tietenkin se, että on mahdollista jyrsiä avain sellaiseen aihioon, joka sopii useimpiin tai kaikkiin ko. profiileista, ts. niin sanottu yleisprofiili.
Nigel Tolley piti esitelmän Euro-sylinterilukkojen murtotekniikasta, jossa sylinteri repäistään tai väännetään poikki (eng. snapping) lukkorungostaan. Nigel esitteli muutaman standardin, joita etenkin Iso-Britanniassa toitotetaan hyvän/turvallisen lukon takeena, vaikkei ko. standardit ota lainkaan huomioon tätä kyseistä ja hyvin yleistä murtotekniikkaa. Onneksi isot lukkovalmistajat ovat vastanneet tähän tekniikkaan tekemällä sylintereitä, joissa on yksi tai useampi katkaisu-ura tai karkaistuja osia. Nigel esitteli muutamia esimerkkejä tällaisista lukoista ja niiden ideana on, että lukko hajoaa pienissä osissa ja täten murtautuminen kestää moninkertaisen ajan tai hankaloituu siten, ettei lukkoa saa revittyä enempää.
Jokavuotisena kunniavieraana oli jälleen Peter Field Yhdysvalloista Medecon edustajana. Hän vastaa Medecolla johtotehtävistä ja kouluttaa uusia insinöörejä lukkojen mekaniikasta ja erilaisista ratkaisuista. Hän piti jälleen meille 5 tuntisen esitelmän, jonka aikana kahlattiin läpi yli 500 kuvaa lukoista, niiden kerrosleikkauksia ja toimintaa. Aivan mahtava esitys ja avaa käsitystä erilaisista lukoista ympäri maailman oikein hyvin.
Nimimerkki datagram kertoi meille erilaista mekaanisista magneettilukoista, niiden historiasta ja tiirikoinnista. Esillä oli niin halpoja kuin kalliita Miwan lukkoja ja hänen itsensä kehittelemä dekoodaustyökalu, jolla pystyi lukosta tunnistamaan magneettien polariteetin. datagram on erikoistunut lukkojen rikosoikeudelliseen puoleen vakavalla harrastuspohjalla ja on ollut asiantuntijana muutamissa tapauksissa, joissa on pitänyt selvittää onko lukko tiirikoitu ja jos on, niin millä. Hänen sivustoonsa aiheesta kannattaa tutustua.
Esitelmien välissä ja jälkeen oli viereisessä huoneessa "työkalutori", jossa sai myydä, ostaa ja vaihtaa työkaluja ja tarvikkeita, T-paitoja ja ties mitä muuta. Paikalla oli Englannista Storm Lockpicks esittelemässä uutuuksiaan ja myymässä tiirikkasettejä, tarvikkeita ja kuuntelemassa ideoita.
Samassa tilassa oli myös T-paita myynti TOOOL:n hyväksi, mutta itse ei tullut paitaa tänä vuonna ostettua sillä sain "Key Figure" paidan lahjaksi esitelmästäni.
Ystäväni Jord Knaap esitteli itse kehittämiään ja tekemiään työkaluja, jotka ovat tarkoitettu erilaisten kassakaappilukkojen tiirikointiin. Erittäin asiallisia, toimivia ja yksinkertaisia käyttää. Kaikki muu on hänen itsensä tekemää paitsi värianodisointi alumiiniosille. Näistä voi tiedustella häneltä itseltään osoitteesta KJS-Tools.com.
Avainjäljennyskilpailussa kokoonnuttiin jälleen ruokalaan, jossa osallistujat kerääntyivät pöytien ääreen ruuvipenkkeineen ja valmistautuivat kisaan. Osanottajia oli noin 30-40 henkilöä. Kilpailun alettua alkoi valitus ja kiroaminen usealta kilpailijalta ja syyksi paljastui teräksiset avainaihiot, joita oli saatu uushopeisten/messinkisten sijaan. Onneksi eräältä lukkosepältä löytyi autosta muutama laatikollinen kyseisiä aihioita pehmeämpinä ja kilpailu saatiin käyntiin ja jatkumaan.
Tiirikointikilpailussakin oli osallistujia paljon ja heidät oli jaettu pöytäryhmiin. Jokaisella oli lukko joka piti avata määräajassa ja sitten lukko vaihdettiin vierustoverin kanssa ja tätä jatkettiin kunnes kaikki pöydän lukot olivat tehneet kierroksen. Eniten lukkoja avannut tai lyhimmässä yhteisajassa avannut pääsi jatkoon.
Kilpailussa eräs henkilö onnistui avaamaan EVVA:n lukon alle kahteen minuuttiin (kuvassa) ja kaikki olivat hieman ihmeissään, sillä kyseinen lukko on pirun hankala avattava ja hänen pöydässään lukkoa ei muistaakseni avannut kukaan muu. Ei voi kuin nostaa hattua.
Sunnuntaina palkintojenjaossa palkittiin avainjäljennyskilpailun ja tiirikointikilpailun voittajat (suurin osa saksalaisia, yllätys) tuotepalkinnoilla (Storm Lockpicks, EVVA) sekä alumiiniplakaateilla. Lisäksi muistettiin järjestelyissä auttaneita henkilöitä "Key Figure" T-paidoilla, joita sai myös kaikki esitelmän pitäneet merkiksi osallistumisesta.
Ensi vuonna LockCon vaihtaakin maisemaa ja se järjestetään heinäkuussa Yhdysvalloissa Lockmastersin huomassa. Tiedossa on kokonaan erilainen paikka ja mahdollisuus on päästä tutustumaan LaGardin, S&G:n tai jonkun muun lukkotehtaalle, jotka sijaitsevat aivan lähistöllä. LockConin päivämäärien lähellä olisi myös ALOA:n (Amerikan Lukkoseppäliitto) kokoontuminen sekä DEFCON, joka on hyvinkin tunnettu ja tiettävästi maailman isoin hakkeritapahtuma. Matkakulut tietysti ovat ongelma, sillä lennot Yhdysvaltoihin ja takaisin on helposti alkaen puoli tuhatta euroa ja lisäksi vielä majoitukset, ruoat sun muut kulut päälle. Tavoite olisi tuonne päästä, täytyy vain muistaa passikin uusia.
Huomionarvoista on, että LockCon on edelleen vain kutsutuille oleva tilaisuus, jonne päästääkseen pitää saada joko kutsu tai esittäytyä järjestäjille ja kertoa miksi sinne haluaa tai tulla jonkun suosittelemana. Aiemmin LockConissa käyneillä on ns. automaattioikeus pääsyyn uudelleen.
Kuvassa oikealla on esimerkkilukko, jonka mitat oli samat kuin Juwelin kaapissa ja se toimikin oivana testauskohteena työkalun mittoja tarkistaessa. Tämä on halkileikkauslukkojen kiva puoli, kun pääsee näkemään sisuskalujen toiminnan samalla kun lukko on toimivassa kunnossa.
Tapahtuman jälkeen lähdimme porukalla ystäväni luokse majoittumaan vielä yhdeksi yöksi ennen lentoa kotiin. Päätimme tuon ajan käyttää työkalun rakentamiseen alussa mainitulle Juwelin kassakaapille. Muutaman oluen ja tuntien jälkeen meillä oli pin&cam tyyppinen työkalu tehtynä, josta puuttui vain oikean mittainen tappisarja. Lukko jäi siis omalta osaltani avaamatta tämän reissun aikana, mutta uutisia odotellaan lukosta sekä työkalusta. Viereisessä kuvassa allekirjoittanut itse ystävän työpajalla hänen kissansa kanssa :)
Tunnisteet:
avainjyrsin,
LockCon,
lukkoanatomia,
SSDeV,
TOOOL
15.10.11
Abloy avainviilausjigi
Pitkällisen suunnittelutyön ja kiirellisen koneistuksen tuloksena tuli tehtyä pieni lisä omaan työkalukokoelmaan. Kyseessä on tavallaan avainjyrsin, vaikkakaan sillä ei jyrsitä vaan viilataan avain. Tähän viilausjigiin tein avainkehdon, johon sopii Abloy Classic avainaihiot, mutta on mahdollista myös tehdä jatkossa avainkehto Profilen aihioille myös. Pienellä lisäyksellä avainkelkkaan olisi mahdollista myös viilata ns. vääränkätisiä avaimia, joissa on siis "jyrsinnät" toisella puolen avainta. Näitäkin lukkoja on tullut muutamia vastaan, mutta ovat tosiaan harvinaisia.
Avainviilaimessa on muutama nitrattu teräspinna, jotka ohjaavat viilaa ja estävät viilaamasta liian syvälle. Huoltoa ja säätöjä varten laite on helppo purkaa vain ruuvaamalla avainkelkka ulos rungosta ja kuusiokoloavaimilla osat saa toisistaan erilleen. Viilainta käytettäessä pienen pientä viilauspurua voi mennä liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa tahmaamista, mutta ainakaan toistaiseksi useiden avainten viilaamisen jälkeen näin ei ole tapahtunut.
Rungon pohjaan jyrsin vielä pienen syvennyksen, johon stanssasin hyvinkin vapaalla kädellä mikä tämä härveli on, kuka sen teki, missä ja milloin. Lopuksi hioin syvennyksen hiomakivellä tasaiseksi, jotta teksti erottuisi paremmin.
Pääsyy tämän työkalun tekoon oli 21.10. alkava LockCon tapahtuma jälleen kerran Hollannissa, jonne aion osallistua ja viedä työkalun mukanani. Osittain tämä työkalu myöskin liittyy esitelmääni, jonka LockConissa pidän ja jonka aiheena on Abloy Classicin avainjäljentäminen (eng. impressioning). Tällä avainviilausjigillä kun voi myös valmistella avainaihiot jäljentämistä varten kuntoon ja käyttää sitä viilausapuna jäljentämisen edetessä.
Lähden tuonne Hollantiin jo 20.10. torstaina ja palailen seuraavan viikon puolella. Päivitän matkakuulumisia kotiuduttuani, sillä uskon ettei matkan aikana liiemmin ole aikaa istahtaa koneen ääreen kirjoittelemaan.
Avainviilaimessa on muutama nitrattu teräspinna, jotka ohjaavat viilaa ja estävät viilaamasta liian syvälle. Huoltoa ja säätöjä varten laite on helppo purkaa vain ruuvaamalla avainkelkka ulos rungosta ja kuusiokoloavaimilla osat saa toisistaan erilleen. Viilainta käytettäessä pienen pientä viilauspurua voi mennä liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa tahmaamista, mutta ainakaan toistaiseksi useiden avainten viilaamisen jälkeen näin ei ole tapahtunut.
Rungon pohjaan jyrsin vielä pienen syvennyksen, johon stanssasin hyvinkin vapaalla kädellä mikä tämä härveli on, kuka sen teki, missä ja milloin. Lopuksi hioin syvennyksen hiomakivellä tasaiseksi, jotta teksti erottuisi paremmin.
Pääsyy tämän työkalun tekoon oli 21.10. alkava LockCon tapahtuma jälleen kerran Hollannissa, jonne aion osallistua ja viedä työkalun mukanani. Osittain tämä työkalu myöskin liittyy esitelmääni, jonka LockConissa pidän ja jonka aiheena on Abloy Classicin avainjäljentäminen (eng. impressioning). Tällä avainviilausjigillä kun voi myös valmistella avainaihiot jäljentämistä varten kuntoon ja käyttää sitä viilausapuna jäljentämisen edetessä.
Lähden tuonne Hollantiin jo 20.10. torstaina ja palailen seuraavan viikon puolella. Päivitän matkakuulumisia kotiuduttuani, sillä uskon ettei matkan aikana liiemmin ole aikaa istahtaa koneen ääreen kirjoittelemaan.
Tunnisteet:
Abloy,
avain,
avainjyrsin,
LockCon,
työkalut
14.8.11
Avainjyrsinten korjausta
Viime aikoina on tullut korjailtua tuttujen ja tuntemattomien avainjyrsimiä tai avainkoneita. Jokaisessa on ollut jotain pikkuvikaa, esimerkiksi puuttuvia ruuveja, katkenneita pikkunippeleitä, kuluneita kahvoja tai koneen osissa on ollut liikaa välystä ja kone muutoinkin kaivannut pientä purkuhuoltoa.
Mikäli sinulla on avainkone, josta joko puuttuu jotakin tai on hajonnut jotakin tai on kulunut tai kaipaa parantelua, niin ota yhteyttä ja katsotaan miten voin auttaa. Minulla on mahdollisuus tehdä uusia osia ja osaamista taikoa eloa vanhoihin koneisiin. Yhteyttä saa sähköpostilla osoitteeseen jaakko.s.fagerlund@gmail.com tai soittamalla/tekstaamalla numeroon 044 346 3433. Soitot mieluiten arkisin kello 15:30 jälkeen tai viikonloppuisin.
Ensimmäisen avainjyrsinkorjauksen tein Abloyn vanhaan jyrsimeen, josta oli alkuperäinen jousi hajonnut ja kahvanreikä oli luistista kulunut liikaa ja koneen akselista oli lukitusmutterin kierre hävinnyt miltei kokonaan väärinkäytön takia. Koneistin akseliin uuden kierteen, tein ruuvien avulla säädettävän kahvanreiän luistiin ja korvasin alkuperäisen kiertojousen parilla vetojousella, kun ei ollut muuta saatavilla sillä hetkellä. Kone kävi muttereita myöten osissa ja samalla puhdistelin kaikki rasvakertymät ja leikkuujätteet osista. Koneessa oli muutakin pikkuvikaa, joita korjailin ja parantelin, niistä tarkemmin kuvien kera tuon aiemman linkin takana, joka vie aiempaan blogiartikkeliini.
Tästä kyseisestä jyrsimestä otin aikanaan mitat paperille ja koneistin koulussa ollessani vastaavat osat umpiteräksestä ja rakensin siten itselleni oman avainjyrsimen, joka on miltei tarkka kopio tuosta mainitusta koneesta. Jyrsin on valmis ja toimii, aikomuksena olisi aiheesta kirjoittaa artikkeli lähiaikoina.
Toisena korjaustyönä ilmestyi pöydälleni hyvinkin vanha Abloyn käsi-/moottorikäyttöinen avainkone, jonka veivin akseli oli hajonnut ja sokkareiät nuljaantuneet liian isoiksi. Koneistin tähän uuden akselin, korjailin sokanreiät kahvasta ja hammaspyörästä ja asensin uudet osat paikoilleen. Jyrsimen akselilta tarkistin painelaakerin kunnon ja rasvasin sen. Mielenkiintoinen kone ja varmastikin arvokas vaikkei ihan pakasta vedetty ollutkaan.
Kolmantena korjaustyönä palautin Silcan Abloy jyrsimen toimintakuntoiseksi. Kelkan siirtoruuvista oli mennyt klikkerin jousi poikki ja sen takia kelkka ei lukittunut paikoilleen. Kelkan päittäisvälys oli myös päässyt kasvamaan turhan paljon ja avainkehdon kääntäjän lukitustapeista oli alkuperäiset sorminupit hävinneet, tehden käytön sormille kipeäksi.
Tein uuden jousen ja korvasin alkuperäisen klikkerin pään teräskuulalla. Kelkka oli kokonaan osissa huoltoa varten ja samalla puhdistelin osat kaikesta roskasta ja rasvasta. Kasatessa säädin päittäisvälyksen oikein ja siirtoruuvin mutterin välyksen säädin myös kuntoon. Lukitustappien päihin sorvasin uudet pikkunappulat, jotka ovat paljon miellyttävämmät peukalolle ja helpottavat sekä nopeuttavat koneen käyttöä.
Mikäli sinulla tosiaan on pientä laittoa vaille oleva avainjyrsin, ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan mahdollisesta korjauksesta. Tarvittaessa voin tulla Pirkanmaan alueella konetta katsomaan paikan päälle korjauskeskustelua varten ja samalla noutaa koneen tai voit sopia kanssani päivän, jolloin koneen voi tuoda Pirkkalaan kotiini.
Mikäli sinulla on avainkone, josta joko puuttuu jotakin tai on hajonnut jotakin tai on kulunut tai kaipaa parantelua, niin ota yhteyttä ja katsotaan miten voin auttaa. Minulla on mahdollisuus tehdä uusia osia ja osaamista taikoa eloa vanhoihin koneisiin. Yhteyttä saa sähköpostilla osoitteeseen jaakko.s.fagerlund@gmail.com tai soittamalla/tekstaamalla numeroon 044 346 3433. Soitot mieluiten arkisin kello 15:30 jälkeen tai viikonloppuisin.
Ensimmäisen avainjyrsinkorjauksen tein Abloyn vanhaan jyrsimeen, josta oli alkuperäinen jousi hajonnut ja kahvanreikä oli luistista kulunut liikaa ja koneen akselista oli lukitusmutterin kierre hävinnyt miltei kokonaan väärinkäytön takia. Koneistin akseliin uuden kierteen, tein ruuvien avulla säädettävän kahvanreiän luistiin ja korvasin alkuperäisen kiertojousen parilla vetojousella, kun ei ollut muuta saatavilla sillä hetkellä. Kone kävi muttereita myöten osissa ja samalla puhdistelin kaikki rasvakertymät ja leikkuujätteet osista. Koneessa oli muutakin pikkuvikaa, joita korjailin ja parantelin, niistä tarkemmin kuvien kera tuon aiemman linkin takana, joka vie aiempaan blogiartikkeliini.
Tästä kyseisestä jyrsimestä otin aikanaan mitat paperille ja koneistin koulussa ollessani vastaavat osat umpiteräksestä ja rakensin siten itselleni oman avainjyrsimen, joka on miltei tarkka kopio tuosta mainitusta koneesta. Jyrsin on valmis ja toimii, aikomuksena olisi aiheesta kirjoittaa artikkeli lähiaikoina.
Toisena korjaustyönä ilmestyi pöydälleni hyvinkin vanha Abloyn käsi-/moottorikäyttöinen avainkone, jonka veivin akseli oli hajonnut ja sokkareiät nuljaantuneet liian isoiksi. Koneistin tähän uuden akselin, korjailin sokanreiät kahvasta ja hammaspyörästä ja asensin uudet osat paikoilleen. Jyrsimen akselilta tarkistin painelaakerin kunnon ja rasvasin sen. Mielenkiintoinen kone ja varmastikin arvokas vaikkei ihan pakasta vedetty ollutkaan.
Kolmantena korjaustyönä palautin Silcan Abloy jyrsimen toimintakuntoiseksi. Kelkan siirtoruuvista oli mennyt klikkerin jousi poikki ja sen takia kelkka ei lukittunut paikoilleen. Kelkan päittäisvälys oli myös päässyt kasvamaan turhan paljon ja avainkehdon kääntäjän lukitustapeista oli alkuperäiset sorminupit hävinneet, tehden käytön sormille kipeäksi.
Tein uuden jousen ja korvasin alkuperäisen klikkerin pään teräskuulalla. Kelkka oli kokonaan osissa huoltoa varten ja samalla puhdistelin osat kaikesta roskasta ja rasvasta. Kasatessa säädin päittäisvälyksen oikein ja siirtoruuvin mutterin välyksen säädin myös kuntoon. Lukitustappien päihin sorvasin uudet pikkunappulat, jotka ovat paljon miellyttävämmät peukalolle ja helpottavat sekä nopeuttavat koneen käyttöä.
Mikäli sinulla tosiaan on pientä laittoa vaille oleva avainjyrsin, ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan mahdollisesta korjauksesta. Tarvittaessa voin tulla Pirkanmaan alueella konetta katsomaan paikan päälle korjauskeskustelua varten ja samalla noutaa koneen tai voit sopia kanssani päivän, jolloin koneen voi tuoda Pirkkalaan kotiini.
6.11.10
Rakkaudesta lukkoihin
Ulkomailla, etenkin Aasian suunnalla ilmenevä tapa on rantautunut Suomeenkin ja tein hiljattain pienen tutustumismatkan Tampereen lemmenlukkoihin. Nämä myös rakkauslukkoina tunnetut lukot symboloivat jättäjiensä rakkautta toisiinsa ja erottamattomuutta, tai rakkautta johonkin tapahtumaan. Viereinen kuva on Etelä-Koreasta, Soulin näköalatornista nimimerkin Jupu ottamana.
Ideana on kaivertaa omat nimikirjaimet, nimet, päivämäärä tai vastaavaa ja kiinnittää lukko julkiselle paikalle, yleensä sillankaiteeseen tai vastaavaan ja hävittää avain. Hyvin usein avain heitetään kyseiseltä sillalta mahdollisesti alla virtaavaan jokeen, ikään kuin sinettinä asialle. Tästäkin on useampaa koulukuntaa, osa pitää sitä roskaamisena ja toisten mielestä se on vain tippa meressä.
Tampereella ns. virallisena paikkana rakkauttaan julistaville lemmenlukkojen jättäjille toimii Tammerkosken patosilta, joka ylittää patoaltaan reunan aivan putouksen kohdalta. Autolla saapuessa helpoiten paikalle pääsee pysäköimällä Frenckellin aukiolle ja kävelemällä rakennusten välistä itään päin 100 metriä. Reitti menee vanhan höyrykoneen ohitse ja talon keskeltä kävelytunnelista, helpoiten pääsee kuuntelemalla kohinaa. Viereinen kuva on otettu tunnelin suulta.
Vierailin paikalla muutama viikko ennen näitä kuvia ja silloin lukkoja oli vain muutama siellä täällä, mutta nyt lukkojen määrä oli kasvanut moninkertaiseksi. Osittain tähän lienee syynä Aamulehdessä ollut artikkeli aiheesta. Aihe on saanut näkyvyyttä aiemminkin ja mm. Helsingin Sanomat artikkelissaan toi ilmi, että Helsingin kaupunki ainakin suhtautuu nuivasti ideaan. Päivitys 19.11.2010: Helsinki on muuttanut kantaansa ja sallii lukkojen kiinnittämisen siltoihin. Rakennusviraston mukaan suosituin paikka tuntuisi olevan Vanhankaupunginkosken ylittävä pieni kävelysilta.
Aiemmin lukoille ei ole ollut "virallista" paikkaa, joten niitä on saattanut löytää kaiteista ympäri kaupunkia ja tämä on harmittanut joitakin. Kaiteesta lähtevä maali ja hajanaisesti sijaitsevat lukot eivät näytä houkuttelevilta ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kaiteen korjauksen yhteydessä. Tampereella patosillalla oleva kaide on oikeastaan verkkoaitaa, joka kestää paremmin kuin jäykkä teräskaide ja on hienoa nähdä monia lukkoja samassa yhteydessä. Voisin väittää, että nämä lemmenlukot toimivat myös hyvänä vetonaulana vierailla Tammerkoskella ja ovat eräänlainen nähtävyys ja tuovat pientä piristystä muuten ankeahkoon aitaan.
Satakunnankadun sillan pohjoispuolella olevasta kaiteesta löytyi yksinäinen lukko nimikaiverruksin ja on tällä hetkellä isoin/jykevin mitä olen nähnyt. Kyseessä on Abloy PL350C, eli siinä on pintakarkaistu teräsrunko ja Classic avainpesä. Melkein toivoisin, että jos omistaja tätä lukee, niin siirtäisi lukon patosillalle muiden joukkoon. Mikäli avainta ei enää ole tallessa, voin kyllä asiassa auttaa.
Erilaisia lukkoja aidasta löytyy laidasta laitaan ja paljon siltä väliltä. On pyöränlukkoja, messinkisiä, teräksisiä, peltisiä, muovisia, uusia, vanhoja, kaiverrettuja, tussilla kirjoitettuja ja merkkaamattomia. Edustettuina ovat Abloy, ABUS, Master Lock, monet ns. kiinalaislukot ja nimettömät messinkimöykyt. Jollain myös lienee hieman taiteellisiakin lahjoja, sillä yhteen lukkoon on kaiverrettu kasvokuva
Erikoisuutena mainittakoon alla olevissa kuvissa näkyvä Abloy PL330N, eli 8 mm:n sangalla varustettu purettavissa oleva riippulukko, jossa on Protec avainpesä. Sanoisin, että ikuista rakkautta, jos avain hukkui ;)
Toinen lemmenlukkojen sijaintipaikka Tampereelta löytyy Koskikeskuksen kohdalla olevalta Kehräsaaren kävelysillalta, joka ylittää Tammerkosken riippusillan ja viimeisen voimalapadon väliltä. Sieltä löytyi muutaman kymmenen lukkoa, mutta ne eivät ole hirveän näkyvillä johtuen kaiteen rakenteesta, vaan makaavat likipitäen maassa. Tästä ja tilanpuutteesta johtuen suosittelisin käyttämään lukoille sijaintina patosiltaa Finlaysonin lähellä, sillä se on myöskin kauniimpi näkymiltään ja siellä tilaa riittää. Alla olevissa kuvissa muutamia otoksia Kehräsaaren sillalta. Paikalle pääsee helpoiten jättämällä auton Laukontorille.
Huomioni kiinnitti Koskikeskuksen puoleisessa päässä siltaa sijainnut jykevä riippulukko, jossa ei ollut minkäänlaisia tunnisteita ja avainprofiili on sama kuin Abloy Classic lukossa. Jos jollakulla on tietoa tästä lukosta (valmistaja/malli), kuulisin siitä mielelläni joko kommenteissa tai sähköpostiini einstein@mbnet.fi lähetettynä. Alla kuvia.
Päivitys 07.11.2010: Tulipa käytyä Laukonsillalla, joka lähtee Laukontorin tuntumasta etelään päin. Sillan vaijerikaiteet olisivat otollinen paikka lukoille ja näköalatkin upeat, mutta en löytänyt paikalta kuin kymmenisen lukkoa. Ehkä tämä paikka vain on turhan sivussa eikä voita patosiltaa keskustan tuntumassa. Tässä muutamia kännykkäkameran otoksia paikalta:
Lukkoharrastajallehan tällainen aita tai kaide lukkoineen olisi oikea aarreaitta ja unelmien täyttymys, mutta on syytä pitäytyä vain niiden ihailemisessa - ne eivät ole sinun lukkoja, joten harrastuksen etiikan mukaan et saa niitä myöskään tiirikoida, puhumattakaan teon moraalittomuudesta. Tosin uskoisin että ei niitä kukaan tiirikoimaan ala sen kummemmin, sillä kaiverretun lukon jälleenmyyntiarvo lienee aika nollissa, etenkin ilman avainta.
Mikäli Tampereen kaupunki jossain vaiheessa kieltää lukkojen kiinnittelyn patosiltaan, toivoisin sitten rakennettavan erillisen paikan näitä varten. Hyvä olisi esimerkiksi ketjusta hitsattu "puu", johon niitä lukkoja voisi ripustaa ja joka olisi esimerkiksi Koskipuiston alueella tai vastaavalla paikalla.
Ja tottakai minunkin piti luopua yhdestä rakkaastani ja kiikuttaa se patosillalle pienen kaiverrustuokion jälkeen :)
Ideana on kaivertaa omat nimikirjaimet, nimet, päivämäärä tai vastaavaa ja kiinnittää lukko julkiselle paikalle, yleensä sillankaiteeseen tai vastaavaan ja hävittää avain. Hyvin usein avain heitetään kyseiseltä sillalta mahdollisesti alla virtaavaan jokeen, ikään kuin sinettinä asialle. Tästäkin on useampaa koulukuntaa, osa pitää sitä roskaamisena ja toisten mielestä se on vain tippa meressä.
Tampereella ns. virallisena paikkana rakkauttaan julistaville lemmenlukkojen jättäjille toimii Tammerkosken patosilta, joka ylittää patoaltaan reunan aivan putouksen kohdalta. Autolla saapuessa helpoiten paikalle pääsee pysäköimällä Frenckellin aukiolle ja kävelemällä rakennusten välistä itään päin 100 metriä. Reitti menee vanhan höyrykoneen ohitse ja talon keskeltä kävelytunnelista, helpoiten pääsee kuuntelemalla kohinaa. Viereinen kuva on otettu tunnelin suulta.
Vierailin paikalla muutama viikko ennen näitä kuvia ja silloin lukkoja oli vain muutama siellä täällä, mutta nyt lukkojen määrä oli kasvanut moninkertaiseksi. Osittain tähän lienee syynä Aamulehdessä ollut artikkeli aiheesta. Aihe on saanut näkyvyyttä aiemminkin ja mm. Helsingin Sanomat artikkelissaan toi ilmi, että Helsingin kaupunki ainakin suhtautuu nuivasti ideaan. Päivitys 19.11.2010: Helsinki on muuttanut kantaansa ja sallii lukkojen kiinnittämisen siltoihin. Rakennusviraston mukaan suosituin paikka tuntuisi olevan Vanhankaupunginkosken ylittävä pieni kävelysilta.
Aiemmin lukoille ei ole ollut "virallista" paikkaa, joten niitä on saattanut löytää kaiteista ympäri kaupunkia ja tämä on harmittanut joitakin. Kaiteesta lähtevä maali ja hajanaisesti sijaitsevat lukot eivät näytä houkuttelevilta ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kaiteen korjauksen yhteydessä. Tampereella patosillalla oleva kaide on oikeastaan verkkoaitaa, joka kestää paremmin kuin jäykkä teräskaide ja on hienoa nähdä monia lukkoja samassa yhteydessä. Voisin väittää, että nämä lemmenlukot toimivat myös hyvänä vetonaulana vierailla Tammerkoskella ja ovat eräänlainen nähtävyys ja tuovat pientä piristystä muuten ankeahkoon aitaan.
Satakunnankadun sillan pohjoispuolella olevasta kaiteesta löytyi yksinäinen lukko nimikaiverruksin ja on tällä hetkellä isoin/jykevin mitä olen nähnyt. Kyseessä on Abloy PL350C, eli siinä on pintakarkaistu teräsrunko ja Classic avainpesä. Melkein toivoisin, että jos omistaja tätä lukee, niin siirtäisi lukon patosillalle muiden joukkoon. Mikäli avainta ei enää ole tallessa, voin kyllä asiassa auttaa.
Erilaisia lukkoja aidasta löytyy laidasta laitaan ja paljon siltä väliltä. On pyöränlukkoja, messinkisiä, teräksisiä, peltisiä, muovisia, uusia, vanhoja, kaiverrettuja, tussilla kirjoitettuja ja merkkaamattomia. Edustettuina ovat Abloy, ABUS, Master Lock, monet ns. kiinalaislukot ja nimettömät messinkimöykyt. Jollain myös lienee hieman taiteellisiakin lahjoja, sillä yhteen lukkoon on kaiverrettu kasvokuva
Erikoisuutena mainittakoon alla olevissa kuvissa näkyvä Abloy PL330N, eli 8 mm:n sangalla varustettu purettavissa oleva riippulukko, jossa on Protec avainpesä. Sanoisin, että ikuista rakkautta, jos avain hukkui ;)
Toinen lemmenlukkojen sijaintipaikka Tampereelta löytyy Koskikeskuksen kohdalla olevalta Kehräsaaren kävelysillalta, joka ylittää Tammerkosken riippusillan ja viimeisen voimalapadon väliltä. Sieltä löytyi muutaman kymmenen lukkoa, mutta ne eivät ole hirveän näkyvillä johtuen kaiteen rakenteesta, vaan makaavat likipitäen maassa. Tästä ja tilanpuutteesta johtuen suosittelisin käyttämään lukoille sijaintina patosiltaa Finlaysonin lähellä, sillä se on myöskin kauniimpi näkymiltään ja siellä tilaa riittää. Alla olevissa kuvissa muutamia otoksia Kehräsaaren sillalta. Paikalle pääsee helpoiten jättämällä auton Laukontorille.
Huomioni kiinnitti Koskikeskuksen puoleisessa päässä siltaa sijainnut jykevä riippulukko, jossa ei ollut minkäänlaisia tunnisteita ja avainprofiili on sama kuin Abloy Classic lukossa. Jos jollakulla on tietoa tästä lukosta (valmistaja/malli), kuulisin siitä mielelläni joko kommenteissa tai sähköpostiini einstein@mbnet.fi lähetettynä. Alla kuvia.
Päivitys 07.11.2010: Tulipa käytyä Laukonsillalla, joka lähtee Laukontorin tuntumasta etelään päin. Sillan vaijerikaiteet olisivat otollinen paikka lukoille ja näköalatkin upeat, mutta en löytänyt paikalta kuin kymmenisen lukkoa. Ehkä tämä paikka vain on turhan sivussa eikä voita patosiltaa keskustan tuntumassa. Tässä muutamia kännykkäkameran otoksia paikalta:
Lukkoharrastajallehan tällainen aita tai kaide lukkoineen olisi oikea aarreaitta ja unelmien täyttymys, mutta on syytä pitäytyä vain niiden ihailemisessa - ne eivät ole sinun lukkoja, joten harrastuksen etiikan mukaan et saa niitä myöskään tiirikoida, puhumattakaan teon moraalittomuudesta. Tosin uskoisin että ei niitä kukaan tiirikoimaan ala sen kummemmin, sillä kaiverretun lukon jälleenmyyntiarvo lienee aika nollissa, etenkin ilman avainta.
Mikäli Tampereen kaupunki jossain vaiheessa kieltää lukkojen kiinnittelyn patosiltaan, toivoisin sitten rakennettavan erillisen paikan näitä varten. Hyvä olisi esimerkiksi ketjusta hitsattu "puu", johon niitä lukkoja voisi ripustaa ja joka olisi esimerkiksi Koskipuiston alueella tai vastaavalla paikalla.
Ja tottakai minunkin piti luopua yhdestä rakkaastani ja kiikuttaa se patosillalle pienen kaiverrustuokion jälkeen :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)