Abloy Sento - mitä uutta?

Edellisessä artikkelissani pohdin jo etukäteen uuden Abloyn Senton ominaisuuksia ja rakennetta ja epäilyni saivat vahvistuksen purettueni yhden Senton. Sain erään henkilön avustuksella hankittua CY001Z avainpesän kolmen avaimen ja avainkortin kera (hintaa tuli 120 €, mutta esimerkiksi Lukkokauppa.com myy pakettia hintaan 101 €) ja tein välittömästi ko. lukon anatomian tutuksi purkamalla sen osiin. Vertailun vuoksi purin samaan aikaan valokuvia varten vastaavaa Abloy Exec avainpesää, jotta erot näkyisi selvemmin ja vertailu helpottuisi.

Kuvassa oikealla näkyy kaikki tarvittava, eli kolme avainta värinastoineen, messinkinen avainpesä sekä avainkortti. Mukana tuli myös ohjeet avainten rekisteröimiseksi Abloyn sivuilla. Tämä rekisteröinti mahdollistaa lisäavaimien tai uuden avainkortin tilaamisen kätevästi. Tämäkin lukko on rekisteröity, mutta siitä ei ole sinällään hyötyä kellekään koska tätä ei tulla asentamaan mihinkään.



Avainkortti on mukava ja Exec lukoistakin tuttu ns. luottokorttimalli ja sitä tarvitaan lisäavainten tilaamiseen yhdessä henkilöllisyystodistuksen kera. Lukon omistaja kirjoittaa kortin taakse omat tietonsa ja halutun määrän lisäavaimia tarvittaessa. Kun kortti tulee täyteen avaintilauksista, saa uuden kortin. Samalla päivittyy kortin etupuolella oikeassa yläkulmassa oleva yksittäinen numero/luku, joka kertoo kuinka monta kyseisiä avaimia on tehty. Kortin taustapuolen kirjoitusosio kyllä saa negatiivista arviota, sillä se ei ole riittävän karhea jotta kuulakärkikynä toimisi moitteetta korttiin kirjoittaessa.

Avainkortissa oleva peitekoodi Z300912443 on poikkeuksellinen aiempiin Abloyn lukkoihin verrattuna. Se ensinnäkin alkaa kirjaimella Z (Sento) ja siinä on ainoastaan yhdeksän numeroa. Tämä peite ei täsmää Classic/Profile/Exec taulukkoon lainkaan, eikä myöskään millään tapaa Disklock/Disklock Pro/Protec taulukkoonkaan. Abloy on siis tätä lukkoa varten kehitellyt uuden peitteen. Haastan kaikki blogin lukijat lähettämään sähköpostilla kuvan Sento avaimesta ohuelta sivultaan ja avaimeen kuuluvan peitekoodin sähköpostiini einstein@mbnet.fi.

Avainten mukana toimitettiin kolme värinastaa, jotka voi laittaa avaimiin tunnisteiksi. Avaimissa itsessään on vastakkaisella puolella teksti, josta selviää avainkortistakin löytyvä tunniste (?) AACLR sekä numero, joka ilmaisee avaimen järjestysnumeroa. Avainten varteen ennen leikkauksia on meistattu "R2A", joka mitä ilmeisimmin tarkoittaa avainprofiilia (tästä lisää myöhemmin).

Avainten ulkomuoto vastaa Disklockista ja Disklock Pro lukoista tuttua mallia, eli poikkileikkaukseltaan pyöreä, josta vastakkaiset puolet on kavennettu. Avainmateriaali on jälleen kerran hyväksi havaittua uushopeaa ja avaimen aihio on mitä ilmeisimmin vedettyä profiilitankoa. Artikkelin otsakekuvassa näkyy mittoineen yksi purettu avain josta selviää miten muovipää on kiinni avaimen varressa. Oletettavasti Exec avaimissa on vastaava kiinnitys.

Senton avaimessa on Execin tapaan kuusi erilaista jyrsintää (0-5) ja jako on 1.5 mm, kun Exec avaimissa jako on 1.6 mm. Avain on symmetrinen kuten Exec ja tämä lisää avaimen käyttömukavuutta. Exec avaimeen verrattaessa voi huomata, että kierronrajoittimen toimintaan liittyvä pieni kolo avaimen kyljessä on peilikuvana. Lisäksi suurin ero on lähellä avaimen kärkeä: Aivan ensimmäisenä jyrsintänä kärkiprofiiliurien kohdalta löytyy ykkösen jyrsintä. Tämä ei liity avaimen jyrsintäkoodiin, vaan on Sentolle ominainen piirre ja selviää, kun käyn myöhemmin Senton osia tarkemmin läpi. Abloy sai Sentolle patentin Suomessa, mutta saamieni tietojen mukaan Senton kansainvälinen patentti floppasi, koska toiminnallisesti vastaavia toteutuksia on jo olemassa (esimerkiksi ABUS).Aika näyttää saako Abloy Sentolle lainkaan kansainvälistä patenttia, vai onko Senton avaimet ja osat suojattu vain Suomessa.

Heti alkuun näytän kuvan Sentosta ja Execistä purettuina osiin, jotta vertailu on helppoa. Kuvasta puuttuu Execin avainkortti, Execin päällimmäinen välilevy ja Execin pieni jousi. Kuvaan on merkitty kaikkien osien paksuuksia mitattuna työntömitalla ja/tai mikrometrillä, jotta olennaiset erot tulisi esille.


Huomaa että kuva on kooltaan 3.0 Mt suuren resoluutionsa takia.

Tässä näkyy Senton (vasemmalla) ja Execin sylinterit täytteineen sellaisena kuin ne ovat rungostaan poistettuna. Oikeastaan ainoa merkittävä ero on pohjimmainen ns. avaimen kärkiprofiilihaitta, jonka kierronrajoitinnasta on Sentossa reilusti leveämpi ja sen yläpuolella oleva erikoishaitta, jonka vastaava nasta on koodihaittoja kapeampi.

Erikoista Senton porasuojassa on että sen profiilihaitat alkavat vasta puolivälistä alaspäin aksiaalisuunnassa. Syynä voi olla avaimen helpompi ohjautuvuus avainreikään. Kääntöpuolelle on stanssattu haitan tunnus 2. Näin ollen avaimeen stanssattu "R2A" viittaisi todellakin avainprofiiliin ja sen keskimmäinen merkki kertoo porasuojan/profiilihaitan mallin.

Tietoa R:n ja A:n merkityksestä ei toistaiseksi ole, mutta uskoisin että toinen niistä viittaa avaimen kärjen profiiliin ja toinen avaimen pituuteen, ts. missä kohtaa avainta on ne pienet kolot, joihin kierrorajoittimen puolikuut uppoavat.

Jälleen yhtenä muutoksena Execiin nähden on haittatangon leveys. Execin tangon leveys on 1.75 mm, kun taas Sentoon on tehty 1.20 mm leveä tanko. Mitään rakenneteknistä merkitystä tällä ei pitäisi olla, mutta on saatu aikaan se ettei Execin haittatanko toimi Sentossa lainkaan. Viereisessä kuvassa nähdään vertailuna Senton ja Execin haittatankojen urat sylintereissä ja silminnähtävästikin Sentossa ko. ura on kapeampi.

Heti porasuojan alla on molemmissa lukoissa kierronrajoitinjärjestelmä. Näiden tehtävänä on varmistaa, että avainta voidaan kääntää vasta kun se on työnnetty loppuun asti ja näin varmistetaan ettei lukkoa saisi rikottua avaimella ennenaikaisesti. Kierronrajoittimen tehtävänä on myös palauttaa haitat alkuasentoonsa kun lukko suljetaan, sillä sekä Execissä että Sentossa avain ei pysty tätä tekemään. Senton kierronrajoittimessa ei ole lainkaan profiilihaittaa, koska Senton porasuojassa on, kun taasen Execillä asiat ovat juuri päinvastoin. Ja päinvastoin on myös Execin ja Senton kierronrajoittimien kehätkin, kuten kuvasta näkyy.

Tästä kuvasta nähdään hyvin kuinka kierronrajoitinjärjestelmä tarjoaa avaimelle lisää leveyttä ja näin mahdollistaa, että haittakiekot palautuvat alkuasentoonsa lukkoa suljettaessa. Pelkkä avain ei pysty haittoja kääntämään takaisin, koska haitoissa on ylimääräinen leikkaus ko. kohdalla.

 Vasemmalla Senton koodihaitta, oikealla Execin vastaava. Kuten kuvasta on nähtävissä, on avainkanava reilusti suurempi kuin itse avain. Avain koskettaa avattaessa oikealla yläkulmassa ja vasemmalla alakulmassa olevaan pystysuoraan osaan. Suljettaessa kierronajoittimen osanen kääntää haittaa oikealla ja vasemmalla olevista vaakasuorista lyhyistä kohdista.

Vertailuna Sento ja Exec käännettyinä avaimillaan loppuun asti. Huomattavaa on molemmissa se, että kierronrajoittimen päällimmäinen haitta (kuvassa) ei ota sylinteriin kiinni tuosta nastastaan. Tämän tarkoitus on tarjota suojaa yksinkertaista 2-in-1 tyyppistä tiirikkaa vastaan, sillä jos tästä ensimmäisestä haitasta kääntää, kierronrajoitin pyörähtää pykälän liikaa ja estää haittatangon avautumisliikkeen.

Senton kaksi viimeistä haittaa on erilaiset verrattuna Execiin. Toiseksi viimeinen haitta (vasemmalla) kontrolloi avaimen kärkiprofiilia ja toiseksi viimeinen on osa AWS:ää, eli sen tarkoitus on vähentää muiden haittojen sekä avaimen kulumista. Kuten nähdään, on tämän viimeisen haitan pysäytysnasta normaaliin nähden kaksinkertainen leveydeltään. Erikoista onkin, että tätä haittaa varten avaimen kärjessä tulee olla ykkösen jyrsintä, jolloin avain pyörähtää ensin yhden jyrsinnän verran ja vasta sitten ottaa kiinni tähän haittaan. Tällä kompensoidaan tuplaleveän pysäytysnastan aiheuttama muutos.

Vasemmassa kuvassa avain on siinä asennossa, kuin se olisi lukkoon työnnettäessä. Avaimen vasemmala puolella näkyy pieni välys haittaan nähden, tämä on avaimen kärjessä oleva ykkösjyrsintä.

Oikealla avainta on käännetty 18 astetta, eli yhden jyrsinnän verran. Tässä kohtaa avain ottaa haittaan kiinni ja rupeaa kääntämään sitä mukanaan.

Koko AWS:n idea on siirtää lukon avausvoiman rasitukset pois koodihaitoilta tälle viimeiselle erikoishaitalle. Vastaavanlainen viritelmä on ABUS merkkisissä kiekkohaittalukoissa ollut jo pitkään, tosin sen tarkoituksena on ollut toimia tiirikointia haittaavana keinona.

Siispä - mitä uutta?

Osien mittoja on muuteltu siten, että Execin ja Senton osat eivät käy toistensa kanssa ristiin, pakottaen lukkoliikkeet hankkimaan uudet setit. Vanhoja ideoita kierrätetty Execistä. Ainoa "uusi" asia oli tämä AWS, jonka väitettyä hyötyä ei ole näytetty toteen tiettävästi missään. "Uusi" siksi, että maailmalla on vastaavia systeemejä ollut jo pitkään. Ehkäpä juuri siksi Abloyn kansainvälinen patenttihakemus Sentolle ei mennytkään heittämällä läpi. Aika näyttää saavatko tätä mitenkään patentoitua kansainvälisesti.

Nimittäin mikäli patentti ei mene läpi, on tämä avainjärjestelmä suojattu ainoastaan tässä maassa kun taas muualla maailmassa avaimia saa kuka tahansa valmistaa ja myydä. Mikäli lukijoilla on tästä koko ruljanssista tarkempaa tietoa tai olen puhunut puutaheinää, niin sopii korjata.

Abloy Sento

Abloy on julkaissut 04.09.2009 mediatiedotteen uudesta lukitusjärjestelmästään nimeltä Sento. Kuvista (viereisen kuvan lähde Abloy Oy:n nettisivut) ja esitteistä päätellen kyseessä on jatkaja Execille, sillä avain on ulkomuodoltaan lähes identtinen ja ainoa ero näyttäisi olevan erilainen profiili. Uutuutena kerrotaan myös lukon sisältävän AWS:n (Anti-Wear-System), jonka tarkoitus on ilmeisesti pienentää avainten kulumista, mutta tarkempaa tietoa asiasta ei itselläni toistaiseksi ole.

En ole vielä saanut uutta lukkoa tutkittavaksi mistään, mutta jahka saan niin lukko tullaan purkamaan osiin ja tutkimaan mitä se on syönyt. Erityisesti kiinnostaa tuo AWS sekä mahdolliset muut uudet yksityiskohdat, mutta epäilen ettei niitä paljoa ole. Abloy valtuutetuissa lukkoliikkeissä voisi lukkoon ilmeisesti tutustua, mutta epäilen että suostuvat sitä purkamaan siinä tiskillä.

Villi veikkaukseni on, että tämä on vain pikainen ns. patenttiuudistus, jolla saadaan uusi patentoitu avain markkinoille. Execin patentti on kohta umpeutumassa ja Kaba on kilpailijana toitottanut pExtra ja experT malliensa patentoitua ja täten "suojattua" avaintaan. Avaimen patentti tarkoittaa siis sitä, että valmistaja voi sanella ehdot sille, että kuka avainaihioita voi valmistaa ja myydä sekä leikata ja myydä avaimia laillisesti. Teknisestihän tuo patentti ei estä avainten kopiointia laillisesti omaan käyttöön tai laittomasti muiden käyttöön, se on lähinnä hankaloittamassa avainten helppoa saamista ja toimii hyvänä markkinointikikkana.

Jos jollakulla lukijalla on Abloy Sento avaimen kera ja voisi lainata sitä minulle purkamista, tutkimista ja valokuvausta varten, on hyvä ja ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen einstein@mbnet.fi. Kiitos!

Tiirikoimalla autoon

Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta, jossa siirtokehoituksen saaneisiin autoihin on tunkeuduttu tiirikoimalla. Tarkoituksena on ollut vapauttaa auton vaihde ja/tai seisontajarru, jotta poishinaus onnistuisi helposti. Laki ajoneuvojen siirtämisestä ei määrittele sallittuja toimintatapoja, mutta se ei tarkoita että ajoneuvon lukon tiirikointi olisi sallittujen tekojen listalla.

Tiirikoiden käyttö ajoneuvon avaamiseen voisi täyttää lievän luvattoman käytön tunnusmerkit (Rikoslaki, 28. luku, 9§), sillä siinä käytetään luvatta toisen omaisuutta (auton lukkoa ja hallintalaitteita) ja teko on vähäinen sekä haitoiltaan pieni tai merkityksetön. Mikäli kyseessä on majoitustiloin varusteltu ("muu asumiseen tarkoitettu tila") ajoneuvo (rekka/vastaava tai matkailuauto), on kyseessä myös kotirauhan rikkominen (Rikoslaki, 24. luku, 1§).

Tiirikointitapauksissa on selvästi haettu taloudellista etua, sillä hinauspalvelut saavat rahaa siirtotöistä ja tiirikoimalla ajoneuvo ja tunkeutumalla sisään hallintalaitteiden käyttöä varten pyritään oikomaan omissa töissä. Ajoneuvon siirtämiseksi kun ei tarvitse seisontajarrun poiskytkentää tai vaihteen vapauttamista: auto voidaan nostaa lavalle suoraan tai käyttää rullapareja jokaisen renkaan alla.

Kyse on siis hinauspalvelun omasta laiskuudesta ja pahimmillaan tämä johtaa vaihdelaatikon hajoamiseen, seisontajarrun hajoamiseen tai vaihtoehtoisesti rikottuihin lukkoihin, ikkunatiivisteisiin, ikkunoihin ja sivuturvatyynyihin. Jopa ammattilainen voi vahingossa rikkoa ikkunan pielestä käytettävällä tiirikalla sivuturvatyynyn toiminnan vauroittamalla sähköjohtoja tai vaihtoehtoisesti repiä lukituksen linkkitangot sijoiltaan. Lisäksi lukkoon jää joka kerta jäljet tiirikoinnista ja ne eivät ole kaunista katseltavaa, mikäli ei asiaansa osaa.

Helsingin Sanomien uutisoinnin yhteydessä olevissa kommenteissa on vastuuta yritetty siirtää laittomasti pysäköityjen autojen kuljettajille/omistajille, mutta tässä ei ole mitään logiikkaa. Laki ei salli autojen tiirikointia siirron toteuttamiseksi, joten lainvastaisesta toiminnasta vastaa teon tehnyt, eli tiirikoija. Myös muut autolle aiheutetut vahingot kuuluvat vahingon aiheuttajan korvattaviksi, sillä kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa.

Muutamaa päivää myöhemmin Helsingin sanomat uutisoi, että Helsingin kaupunki ei ole antanut minkäänlaista lupaa autojen tiirikointiin, joten virheen on tehnyt kaupungin käyttämä hinauspalvelu. Olisiko Helsingin kaupungin siis mietittävä jatkossa sitä, että haluavatko tukea laitonta toimintaa, joka johtaa materiaalivahinkoihin liki poikkeuksetta? Käyttäisitkö itse palveluita, joissa työn suorituksessa hieman oiotaan toteutuksessa ajan ja työmäärän säästämiseksi?

Easy Entrie

LockCon 2008 tapahtumassa sain ensimmäisen kosketukseni tähän oikein mukavaan ja kätevään koneeseen, josta löysin ensimmäisen kerran tietoa vuosi tai kaksi sitten. Kyseessä on Easy Entrie niminen pieni pinkki laatikko, joka tekee unelmista totta...tai ainakin messingistä avainaihioita. Laite ensin mittaa jo olemassaolevan avaimen tyvestä avainprofiilin tai ottaa tietokoneelta vastaan avainprofiilitiedoston, jonka mukaan terää sitten liikutellaan messinkiaihion ympärillä.

Aihioina käytetään eri vahvuisia messinkipaloja, joista pari esimerkkiä vasemmalla. Niiden tyveen on meistattu numero, joka kertoo aihion paksuuden ja kone ilmoittaa tarvittavan aihiopaksuuden mittausten jälkeen. Easy Entrien käyttämät aihiot kulkevat nimellä "Rohlex", mutta nimen alkuperästä itselläni ei ole tietoa. Ne on helppo tunnistaa jo tuosta hymynaamastaan, mutta uudemmissa aihioissa on johonkin hukattu tuo suu, todennäköisesti kustannusten laskemiseksi. Aihiot ovat normaaleihin avaimiin nähden ylimittaisia, joten profiilin leikkaamisen jälkeen aihion päästä täytyy katkaista pätkä ja siistiä pää.

Valitettavasti kuvistani uupuu kuva avaimesta mittauksessa, mutta selitetäänpä sanoin sama asia. Oikealla on ylhäältä päin kuvattu mittauspidike, johon olemassaoleva avain kiinnitetään. Tuo V:n mallinen pidike painaa avaimen kiinni jonkin avaimen uran kohdalta ja näin varmistaa, että avain on pystysuorassa mittauksen aikana. Sen vieressä oikealla näkyy pieni metallitappi, joka voidaan painaa oikealla näkyvästä jousipalautteisesta napista avaimeen kiinni. Tätä käytetään siten, että tappi työnnetään avaimeen kiinni ja avaimen korkeus säädetään sellaiseen asentoon, että avaimen tyvessä oleva olkapää lepää tämän tapin päällä. Avain kiristetään paikoilleen ja tappi poistetaan sen alta.

Tässä kuvassa näkyy koneen sisältä pilkottava pieni mittauspää, jossa on hyvin ohuesta pellistä olevat kaksi sakaraa. Kone ensin tarkistaa itsensä kuvassa heikosti näkyvään pieneen noin 1.50 mm paksuun tolppaan ottamalla 5-10 lukemaa molemmilta puolilta. Näin kone havaitsee, jos sen mittauskytkimissä on häiriötä, sillä mittaustulosten pitäisi olla samat yhdellä puolella tolppaa hyvin pienin variaatioin. Mittausvarsi pääsee kääntymään kuvasta katsoen sivusuunnassa hieman, kunnes se aktivoi jomman kumman puoleisen mikrokytkimen, jolloin kone rekisteröi syvyyden. Tämän jälkeen kone siirtää mittauspäätä seuraavaa mittauskohtaa varten aavistuksen ja liikuttaa avainta kohti mittauspäätä kunnes saa signaalin mikrokytkimeltä. Näin jatkaen kone käy avaimen pinnan läpi ja tekee samat mittaukset myös toiselta puolen avainta.

Avain mitataan tyvestä sen takia, että siinä on koko avaimen leikkuuprofiili vielä tallella ja siksi se on hyvä paikka suorittaa mittaus. Avaimen terän kohdalta on leikattu metallia pois, joten siltä kohdalta mitattuna saisi vajaan profiilin. Kone ei unohda mitattua avainta, ellei konetta sammuteta tai suoriteta uutta mittausta. Koneesta voi siirtää mitatun profiilin koneelle, jossa sitä voi sopivalla ohjelmalla myös jälkieditoida sen parantamiseksi tai varioimiseksi. Koneelta voi myös ladata koneen muistiin leikattavan avainprofiilin. Kun mittausdata on koneen muistissa, kone pyytää mittauksen perusteella sopivan paksuista aihiota asennettavaksi pidikkeeseen.



Rohlexin kiinnittämiseksi leikkurin suojaluukku avataan, puhdistetaan pehmeällä harjalla ylä- ja alapidikkeet ja asetetaan Rohlexin pohja vasemmalle ja kiinnitysreiät vastaavien tappien kohdalle. Tämän jälkeen ylä- ja alapidikkeet ruuvataan kiinni napakasti, muttei liian tiukalle ja suljetaan kansi. Jos kansi ei ole kiinni, kone ei suostu käynnistymään. Kone on nyt valmis leikkaamaan.

Leikkuuterä on 20x0.3x5 kooltaan, eli nimellishalkaisija on 20 mm, paksuus 0.3 mm ja keskireiän halkaisija 5 mm. Materiaali on pikaterästä. Kierrosnopeus on hyvin suuri, tuhannesta muutamaan tuhanteen. Terä leikkaa sekä ylös- että alaspäin mennessä, jotta leikkuuaika olisi lyhyempi, eli myötä- ja vastajyrsintänä. Koska terä on hyvin ohut eikä leikkaa kuin kehällään, kone leikkaa ensin kaikki leikattavat kohdat aihiosta ensimmäiseen syvyyteen asti. Tämän jälkeen leikataan seuraava syvyys ja niin edelleen. Tämän ansiosta terä ei hankaa liki lainkaan leikkauskohdan reunoihin eikä näin ollen haukkaa tai leikkaa kiinni.

Koneen osat liikkuvat THK:n valmistamilla pienillä tarkkuusjohteilla tukevan ja kevyesti liikkuvan rakenteen aikaan saamiseksi. Näitä on kaksi per liikesuunta, jotta riitävä tuenta saataisiin aikaan. Kaksi ohjaa teräpäätä ulos-sisään suunnassa, kaksi ohjaa syvyyssyöttöä ja kaksi ohjaa aihion ylös-alas liikettä. Mittauspää ja terä ovat kytkettynä samalle akselille, eli ne liikkuvat yhtä aikaa sisään ja ulos. Samoin avainpidike ja aihio liikkuvat samalla akselilla kohti terää/mittapäätä. Ainoastaan aihiopidike liikkuu ylös-alas suunnassa leikkausta varten.



Liikkeet saadaan aikaan NEMA23 kokoluokan pienillä askelmoottoreilla, joita on koneessa kolme. Yksi näistä ohjaa terän/mittapään asentoa, yksi syvyyssyöttöä ja yksi aihiopidikettä ylös-alas suunnassa. Koska aihion ylös-alas liikkeellä ei ole tarkkuusvaatimuksia, on se suoraan hihnavedolla moottorin akselilta ja rajoina toimivat kaksi mikrokytkintä, yksi alhaalla ja yksi ylhäällä. Kone ajaa tätä kelkkaa aina rajaan asti, irroittaa aihion terästä, liikuttaa terää, syöttää aihion terään ja sitten siirtää aihiokelkan toiseen rajaan asti ja homma toistuu. Muut moottorit ovat todennäköisimmin pienennysvälityksellä kytketty kelkkoihin, jotta saataisiin resoluutiota siirtoihin, mutta en voinut asiaa varmistaa koneen kuoria avaamalla, koska kyseessä ei ollut oma kone ja koneelle oli jatkuvasti käyttöä.



Koneen terä kestää keskimäärin 50 avainta, jonka jälkeen se on suositeltavaa vaihtaa ja kone tästä muistuttaakin ja pitää jatkuvasti kirjaa leikattujen avainten määrästä per terä. Terän mukana tulee 2 mm paksu aihio, jota käytetään terän halkaisijan mittaamiseen. Terä vaihdetaan, kiinnitetään tuo aihio ja annetaan koneen tehdä leikkausoperaatio. Tämän jälkeen kone pyytää mittaamaan aihion paksuuden työntömitalla ja antaa vaihtoehtoja sen paksuudelle. Näin kone voi laskea terän oikean halkaisijan itse ja kalibroi siirtonsa sen mukaisiksi.



Laitteen rakenne on noin 10 millin vahvuista alumiinia ja ohuet alumiinikuoret, jotta laite olisi kevyt. Laite sopii käytettäväksi vaikka autossa, sillä se syö 12V:n tasavirtaa ja on hyvin pieniääninen. Negatiivista laitteessa on sen hinta: Pelkkä kone 1300 euroa (ALV 0%) ja koneen ohjausmoduli 5190 euroa (ALV 0%). Toinen lievästi negatiivinen asia on se, ettei se kykene leikkaamaan avaimiin uria, jotka ovat kulmassa, esimerkiksi Kaba pExtra avaimet. Näin ollen noin kourallinen erilaisia avainprofiileja jää leikkaamatta. Lisäksi toistaiseksi kone ei kykene leikkaamaan yli 2.7 mm vahvoja avaimia, kuten Abloy avaimia, mutta asia korjautuisi kirjoittamalla ohjelmakoodia hieman uusiksi.

Eli jos kaipaat tällaista konetta, vaihtoehtoina on kaivaa kuvetta kuin lottovoiton olisi saanut tai vaihtoehtoisesti rakentaa oma alusta asti tai teettättää osat konepajalla ja kirjoittaa oma ohjauskoodi laitteelle. Ei mikään mahdoton urakka, mutta vaatii rahaa ja pitkää pinnaa.

Avainsäilö

Sain tutkittavaksi GE Securityn Supra Lockbox nimisen avainsäilön. Kyseessä on pieni metallilaatikko, joka pultataan tukevasti esimerkiksi vajan seinään tai muualle "piiloon". Sen sisälle laitetaan talon, auton, veneen tai vastaavan avaimet ja valitaan haluttu kombinaatio, jolla laatikko aukeaa. Näin ei tarvitse esimerkiksi avaimia käydä luovuttamassa henkilökohtaisesti, riittää kun kertoo laatikon sijainnin ja siihen käyvän kombinaation.

Avainsäilön mukana tuli ohjeet sen käyttämiseksi ja asentamiseksi paikoilleen. Asennus tapahtuu avaamalla kansi ja sisäpuolelta ruuvaamalla mahdollisimman isot pultit tukevaan seinärakenteeseen tai vastaavaan. Näin laatikkoa ei saa irti ilman huomattavaa tuhoamista. Laatikon kuminen vesisuoja vain aiheuttaa pienen ongelman tämän kiinnityksen suhteen, koska kyseinen kumisuoja ylettyy myös avainsäilön taakse. Tällöin seinän ja avainsäilön väliin jää pienet palat kumia, joka myöskin tarkoittaa pientä rakoa, johon olisi mahdollista tunkea kiilaa tai vastaavaa avainsäilön irroittamiseksi. Ruuvit siis pitää tempaista hyvin lujalle tai vaihtoehtoisesti tehdä pieni syvennys avainsäilöä varten.



Vesisuoja on tehty paksusta mustasta kumista, joka taipuu mukavasti ja ympäröi avainsuojan hyvin. Tämän voi jättää asennuksessa pois, jos avainsäilö asennetaan esimerkiksi sisätiloihin tai muualle suojaan vedeltä ja lialta. Taustapuolen kuvasta näkyy, että lukossa on ns. tuplaseinät, eli vaikka ulkoapäin rikkoisi seinämän, on vasta puolivälissä urakkaa. Tämä tarjoaa pientä lisäsuojaa ja koska ulkoseinämät ovat hieman kaltevat, on pinnasta hankalampi saada otetta vääntämistä varten.

Usein näistä laatikoista sanotaan, että kestävät kampeamista ja vastaavia murtokeinoja paremmin kuin ovi, johon sen sisällä olevat avaimet sopisi. Tästä kielii myös tuotteen laatu, sillä se on painevalettua metallia ja painoa härkäiset puolitoista kiloa.

Avainsäilö toimitetaan "tyhjällä" kombinaatiolla, eli luukku aukeaa vain vetämällä avausvivusta alaspäin, jolloin salpa vetäytyy luukun sisään ja luukku kääntyy alareunan kumisaranansa varaan roikkumaan. Kuvassa näkyy myös kombinaation tyhjennyspainike, eli jos tekee näppäilyvirheen kombinaatiota syötettäessä. Kaikki numeronappulat ovat muovia ja niillä on kaksi eri asentoa: painettu ja ei painettu.

Luukun sisäpinnalla on pieni valkoinen muoviläpyskä, joka peittää kombinaation määrääviä muovinappuloita. Tämä kortti toimii samalla asetustyökaluna sen päässä olevan pienen ulokkeen ansiosta. Muovisen nuolinappuloiden asento määrää, että kuuluuko kyseinen numero kombinaatioon vai ei. Oikealle osoittaessaan numero kuuluu kombinaatioon ja vasemmalle osoittaessaan ei. Alla kuvasarja yhden numeron vaihtamisesta.



Kun tuon luukun sisäpinnassa olevan suojakuoren ruuvaa pois, paljastuu sisältä iso kasa jousin varustettuja osia. Jokainen lukitseva komponentti on muovia lukuunottamatta salpaan kiinnitettyä reikälevyä. Pahimmillaan avainsäilön saa siis auki pienellä taskumallisella kaasusytyttimellä, jossa on sellainen sininen suora liekki. Tällä riittää että jokaisen napin kohdalta hetken korventaa, jolloin muoviset osat sulavat/palavat ja avausvivusta voi tämän jälkeen vetää luukun auki.

Todennäköisyyksien mukaan noin puolet nappuloista on väärässä asennossa, joten keskimäärin ainoastaan viisi muovista pikkupalaa pitää luukkua lukittuna. Valitettavasti en voinut testata tällä avainsäilöllä, mutta nuo mahdolliset viisi nappulaa eivät välttämättä kestä, jos avausvipuun lyödään vasaralla, jolloin tuo reikälevy käytännössä leikkaa nappuloista läpi, avaten lukituksen.

Kuvassa yksi näistä lukituselementeistä. Osassa on kaksi lovea vastakkaisilla puolilla ja eri korkeuksilla. Kun kombinaatio syötetään, kaikkien lovien tulee osoittaa salvan suuntaan ja olla samalla korkeudella. Kyljessä oleva pieni kolmion mallinen uloke lukitsee nappulan painettuun asentoon pienen levyn taakse. Tuo levy on kytketty tyhjennyspainikkeeseen, jota vetämällä kaikki nappulat pomppaavat takaisin ylös.

Tämän lukon mekanismia ei voinut manipuloida painamalla avauspainiketta voimakkaasti auki suuntaan ja samalla kokeilla, että mitkä koodinappulat ottavat kiinni ja mtkä eivät. Tämä johtuu siitä, että kun avausvipua vetää, se samalla eristää muoviset sisäosat noista ulkopuolelle näkyvistä nappuloista. Hyvin kekseliästä, mutta...

Erilaisia kombinaatioita on olemassa vain 1024 kappaletta. Tämä johtuu siitä, että joka nappulalla on kaksi asentoa (painettu, ei painettu) ja nappuloita on kymmenen, joten 2^10 on oikea vastaus. Kombinaation numeroiden syöttöjärjestyksellä ei ole mitään merkitystä, eli jos kombinaatio olisi 123, luukku aukeaisi myös kombinaatioilla 132, 213, 231, 312 ja 321. Keskimäärin yhden kombinaation kokeilemiseen menee aikaa noin 5-10 sekuntia, jos paperilta lunttaa numeroita, joten kaikki kombinaatiot olisi käyty läpi parissa tunnissa. Oikeasti aika on huomattavasti lyhyempi, sillä avauspainiketta voi kokeilla jokaisen numeron jälkeen ja painaa sitten kombinaatioon yhden numeron lisää ja taas kokeilla. Näin saa monia kombinaatioita kokeiltua ennen tyhjennystä ja seuraavaa rimpsua.

Toinen ongelma on kombinaatioiden määrään per kombinaatioiden pituus ja käyttöohjeisiin liittyvä. Käyttöohjeissa kerrotaan, että on suositeltavaa käyttää 4-7 numeroa sisältävää kombinaatiota. Tämä kaventaa mahdollisia erilaisia avauskombinaatioita 1024:stä 792:een, eli jäljelle jää vain hieman yli 77%:ia.

Kombinaatioiden määrä per sen pituus on myös hyvin vaihteleva ja siksi ohjeissa suositellaan 4-7 numeroista kombinaatioita. Alla luettelo, jossa järjestysnumero kertoo kombinaatiossa olevien numeroiden määrän. Listasta uupuu ns. nollakombinaatio, eli missä mitään nappeja ei tarvitse painaa.

1. 10
2. 45
3. 120
4. 210
5. 252
6. 210
7. 120
8. 45
9. 10
10. 1

Eli käymällä kaikki viisinumeroiset kombinaatiot läpi ja kokeilemalla samassa rytäkässä lyhyemmät kombinaatiot myös, on käytännössä käynyt puolet koko kombinaatioavaruudesta läpi. Lisäksi jos ajattelee, että ihmiset usein valitsevat sellaisia kombinaatioita, jotka ovat tuttuja, esimerkiksi syntymävuosia, päivämääriä tai nuumerosarjoja, jotka näppäimistöllä muodostavat jonkin kuvion, on mahdollista luoda listaus kombinaatioista, jolla lukko aukeaa hyvin suurella todennäköisyydellä.

Vakuutusyhtiön politiikasta näiden avainsäilöjen suhteen en osaa sanoa mitään varmaa, mutta uskoisin että eivät hirveästi tykkää jos avaimet ovat näinkin helposti olleet saatavilla. Lisäksi korvaukset saatetaan evätä, mikäli avainsäilö edelleen on paikoillaan ja avaimet sen sisällä, mutta kesämökki tyhjänä, koska murtojälkiä ei löydy.