Tiirikoimalla autoon

Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta, jossa siirtokehoituksen saaneisiin autoihin on tunkeuduttu tiirikoimalla. Tarkoituksena on ollut vapauttaa auton vaihde ja/tai seisontajarru, jotta poishinaus onnistuisi helposti. Laki ajoneuvojen siirtämisestä ei määrittele sallittuja toimintatapoja, mutta se ei tarkoita että ajoneuvon lukon tiirikointi olisi sallittujen tekojen listalla.

Tiirikoiden käyttö ajoneuvon avaamiseen voisi täyttää lievän luvattoman käytön tunnusmerkit (Rikoslaki, 28. luku, 9§), sillä siinä käytetään luvatta toisen omaisuutta (auton lukkoa ja hallintalaitteita) ja teko on vähäinen sekä haitoiltaan pieni tai merkityksetön. Mikäli kyseessä on majoitustiloin varusteltu ("muu asumiseen tarkoitettu tila") ajoneuvo (rekka/vastaava tai matkailuauto), on kyseessä myös kotirauhan rikkominen (Rikoslaki, 24. luku, 1§).

Tiirikointitapauksissa on selvästi haettu taloudellista etua, sillä hinauspalvelut saavat rahaa siirtotöistä ja tiirikoimalla ajoneuvo ja tunkeutumalla sisään hallintalaitteiden käyttöä varten pyritään oikomaan omissa töissä. Ajoneuvon siirtämiseksi kun ei tarvitse seisontajarrun poiskytkentää tai vaihteen vapauttamista: auto voidaan nostaa lavalle suoraan tai käyttää rullapareja jokaisen renkaan alla.

Kyse on siis hinauspalvelun omasta laiskuudesta ja pahimmillaan tämä johtaa vaihdelaatikon hajoamiseen, seisontajarrun hajoamiseen tai vaihtoehtoisesti rikottuihin lukkoihin, ikkunatiivisteisiin, ikkunoihin ja sivuturvatyynyihin. Jopa ammattilainen voi vahingossa rikkoa ikkunan pielestä käytettävällä tiirikalla sivuturvatyynyn toiminnan vauroittamalla sähköjohtoja tai vaihtoehtoisesti repiä lukituksen linkkitangot sijoiltaan. Lisäksi lukkoon jää joka kerta jäljet tiirikoinnista ja ne eivät ole kaunista katseltavaa, mikäli ei asiaansa osaa.

Helsingin Sanomien uutisoinnin yhteydessä olevissa kommenteissa on vastuuta yritetty siirtää laittomasti pysäköityjen autojen kuljettajille/omistajille, mutta tässä ei ole mitään logiikkaa. Laki ei salli autojen tiirikointia siirron toteuttamiseksi, joten lainvastaisesta toiminnasta vastaa teon tehnyt, eli tiirikoija. Myös muut autolle aiheutetut vahingot kuuluvat vahingon aiheuttajan korvattaviksi, sillä kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa.

Muutamaa päivää myöhemmin Helsingin sanomat uutisoi, että Helsingin kaupunki ei ole antanut minkäänlaista lupaa autojen tiirikointiin, joten virheen on tehnyt kaupungin käyttämä hinauspalvelu. Olisiko Helsingin kaupungin siis mietittävä jatkossa sitä, että haluavatko tukea laitonta toimintaa, joka johtaa materiaalivahinkoihin liki poikkeuksetta? Käyttäisitkö itse palveluita, joissa työn suorituksessa hieman oiotaan toteutuksessa ajan ja työmäärän säästämiseksi?