Tue blogiani lahjoittamalla!

2.2.08

Abloy PL362 lukon purkaminen



Tietääkseni Abloyn järein riippulukko, malli PL362, on helppo purettava. Ainut tarvittava työkalu avaimen lisäksi on 2.5mm:n kuusioavain ja mikäli haluaa itse avainpesän myös irti, tarvitsee pitkäkärkiset lukkorengaspihdit. Itseltäni löytyvät pihdinpäät eivät olleet tarpeeksi pitkät, joten itse pesää en saanut ulos. Käyttämäni termit eivät ole mitenkään virallisia ja voin kuvitella kuinka Abloy valtuutetut lukkosepät siellä taustalla hihittää, mutta yritin keksiä osille kuvaavat ja järkevät nimet. Tämä on ensimmäinen artikkeli lukkojen purkamisesta ja jatkoa tulee Abloy PL330 lukon ja muutamien ulkomaalaisten lukkojen osalta jatkossa.


Ensin lukko pitää avata, jotta pidätinruuvin käytävä avautuu. Sangan lyhyempi pää nimittäin tukkii tuon kyljessä olevan reiän, jonka takaa pidätinruuvi löytyy. Eli kuten kuvista näkyy, avain sisään, myötäpäivään kääntäen 180 astetta, nostaa sangan ulos ja kääntää lukon kyljelleen, jotta reikä on itseä kohti.


Kun reikään kurkistaa, voi pohjalla nähdä kuusiokoloruuvin pään. Sangan kolosta näkyy tuo sama ruuvikanava. Ruuvi estää tuon lukon keskellä näkyvän tulpan auki ruuvaamisen estämällä sen pyörimisen. Työkaluksi siis käy 2.5mm:n kuusioavain, jossa on tarpeeksi pitkä varsi, jotta se ylttyy ruuville asti. Ruuvi saattaa olla hyvinkin tiukassa alkuun, mutta on kevyt ruuvata. Kuten näkyy, ruuvi on suht pitkä ja kartiopäinen. Mikäli tarvitset uuden, kyseessä on M5x25-A2 teräväkärkinen kuusiokolo pidätinruuvi. Eli M5 kierteet, 25mm pitkä ja ruostumatonta terästä. Jos tämä lukko ei olisi tarkoitettu purettavaksi, olisi kuusioruuvin kantaan lyöty 2.778mm halkaisijaltaan oleva teräskuula estämään avaus.


Itse tulppa lähtee pidätinruuvin poistamisen jälkeen ihan ruuvaamalla auki. Hyvä apu alkuun on käyttää avaimen selkämystä, se on nimittäin melkein oikein kokoinen ja muotoinen tuohon uraan. Kuvassa näkyy tulpan läpi menevä reikä, jossa tuo pidätinruuvi siis sijaitsee normaalisti.


Kun tulppa on poistettu, löytyy lukon sisältä seuravaaksi kuulakartio. Se tulee ylös napauttamalla lukkoa kättä vasten ja yleensä samalla myös tipahtaa kaksi isoa teräskuulaa perässä. Tuossa toisessa kuvassa ylempi kuula on tipahtanut paikoiltaan kuulakartion poistamisen jälkeen. Itse kuulakartion huipulla näkyy sorvauksen jäljiltä oleva pieni reikä, sekä pohjassa neliskanttinen ura, johon avainpesän vastaava kappale ottaa kiinni. Kuulakartion kyljessä on iso reikä tuota sangan lyhyemmällä puolella sijaitsevaa teräskuulaa varten, kun taas toisella puolella on melkein koko puoli kavennettu. Tämä kavennus päästää kuulan liikkumaan vain sen verran, että sanka pääsee liikkumaan, mutta jättää kuulan sen verran ulos, että sanka ei irtoa lukosta.


Tässä näkyy kuvasarja sangasta, kahdesta lukituskuulasta sekä kuulakartiosta. Ensimmäisessä kuvassa lukko on lukossa, jolloin kuulakartio pitää kuulat ulospäin painautuneena sangan koloihin. Toisessa kuvassa lukkoa lähdetään avaamaan ja kolmannessa kuulakartio on liikkunut ääriasentoonsa. Tässä vaiheessa lukko on auki ja sanka voidaan nostaa ylös. Tällöin sangan puoliympyrän malliset kolot työntävät kuulat sisemmäksi kuulakartiota kohti. Vasemman puoleinen kuula ei pääse liikkumaan kuin hieman ja jää pitämään sankaa kiinni lukossa. Siksi sangan tältä puolelta on sankaa ohennettu hieman tuosta kolosta juureen asti ja tehty ympäri pieni ura sangan jalan juureen.

Tämä koko mekanismi myöskin aiheuttaa sen, ettei avainta voi poistaa ennen kuin lukko on lukittu, koska kuulakartio ei pääse pyörähtämään siihen kiinni painautuneiden kuulien takia. Kun sanka on laitettu kiinni ja avainpesää käännetään, kuulakartio pääsee myöskin kääntymään ja työntää kuulat ulospäin sangan koloihin ja näin lukiten sangan paikoilleen.


Tähän loppui omalta osalta purkaminen, sillä en löytänyt itseltäni tarpeeksi pitkillä kärjillä olevia pihtejä, jotta olin tuon lukitusrenkaan saanut auki. Sen takaa tulisi ohut metallirenkula ja koko avainpesä hieman käteen kopauttamalla. Jos näin tekee, niin suosittelen painamaan tuolta ulkopuolelta päällimmäistä kiekkoa, jotta sekin lähtee mukaan, sillä lukossa oleva öljy tai rasva saattaa "liimata" usein sen päällimmäisen kiekon lukkorunkoon kiinni. Keskimmäisessä kuvassa näkyy sangan pitkän jalan puolelta reikä, joka on syntynyt valmistuksessa, kun teräskuulien käytävä on porattu. Tämä on sen jälkeen tulpattu pienellä kiekolla ja kyseisen kiekon reunat ovat jääneet kromauksen alle piiloon. Messinkilukoissa tämän reunan usein saattaa nähdä. Viimeisessä kuvassa näkyy pidätinruuvin reikä sisäpuolen suunnalta katsottuna.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisipas kiva päästä lukemaan jotain Abloyn manuaalia, josta selviäisi nuo osien nimitykset.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt ei ollutkaan lukkoseppä asialla. Tuohan lähtee ilman mitään irroitteluja pois. Sylinteri meinaan... ;) Mutta kyllä se siitä.