Mekes Oy - neuloista vetureihin

Blogin alkupuolella mainitsin suht tuntemattoman lukkovalmistajan, suomalaisen Mekeksen. Mekestä ei tosin enää ole, yhtiö on vaihtanut nimeä ja omistajaa jo useasti. Mutta Mekeksen perintö elää ja vaikka yrityksen nimi onkin muuttunut, on toiminta silti pysynyt metallipuolella. Mekeksen historiasta on kasattu yrityshistoriakirja nimeltään "Mekeksestä Metsoon ja Hollmingiin --- Parkanon Konepaja 1963-2003", jollaisen sain ystävällisesti postitse Vesa Virtaselta. Kiitokset Vesalle mielenkiintoisesta palasesta ja tietopaketista Suomen metalliteollisuuden historiaa :)

Mekes Oy oli pienten ja keskisuurten metalliteollisuuden alan yritysten yhdistymä, jonka perustuskokous pidettiin Helsingissä 14.4.1962. Vuotta myöhemmin, 10.6.1963 pidettiin harjakaisia, jossa presidenttimme Urho Kekkonen oli myös paikalla. Tästä alkoi Mekes Oy:n taipale ja kaiken metallisen kuviteltavissa olevan valmistus Suomessa. Myöhemmin oli suunnitteilla aloittaa BMW autojen tuotanto Suomessa, mutta homma eteni vain muutamiin protoihin ja tyssäsi taloudellisiin ongelmiin ja osittain Valmetin omaan tuotantoon.

Jollei Mekes sytytä, niin Parkano Oy (ent. Mekes Oy) valmisti Rajasalmen sillan vuonna 1971, jolloin uutisoitiin siitä, kuinka Pyhäjärvellä Nokian ja Pirkkalan välillä ajelehti tuuliajolla 70 metriä pitkä ja 275 tonninen sillan keskilohko myrskytuulen riuhdottua kiinnitykset irti.

Tietysti jossain vaiheessa Mekeksen historiaa yritys ehti tehdä myös lukkoja. Näistä tämän artikkelin ajattelinkin kirjoittaa, mutta nyt kun tietoa on itse yrityksestäkin (kiitokset Vesalle vielä kerran!), niin kirjoitinpa tuon alun. Näin on kaikilla edes jonkinlainen käsitys siitä, mikä Mekes Oy oikein oli ja mitä se teki.

En vielä tiedä, että oliko Nivalassa Mekeksellä oikeasti erillinen lukkotehdas vai oliko vain kyseessä Nivalan tehtaalla tehdyt lukot, mutta suomalaista tuotantoa kumminkin. Tuossa viereisessä kuvassa näkyy omat Mekeksen lukkoni, vasemmalla riippulukko avaimensa kera ja oikealla puolella huonekalulukko täydellisine osineen, eli pahvipaketti, itse lukko, kahdet avaimet, vastarauta ja avainkortti. Melkeinpä harmittaa, ettei noin nostalgisia pahvipaketteja enää tapaa missään nykypäivän tuotteessa. Nykyään kaikki on niin muovipinnoitettuja ja kiiltävän kukertavia järkyttävän pienine teksteineen, että oikein pahaa tekee tällaisen yksinkertaisen jälkeen.

Otetaan nyt ensin tarkastelun alle Mekeksen valmistama huonekalulukko, kun siitä puhetta tuli. Kyseessä siis on pieni niittamalla kasattu lukko, jossa on samassa lukitustelki. Tämän niittauksen takia en pysty lukkoa avaamaan hajoittamatta ja koska kysessä on vanha, ei enää valmistuksessa oleva lukko täydellisine osineen, en haluakaan alkaa leikkelemään tuota auki.

Tämän tyyppinen lukko on tarkoitus kiinnittää yleensä laatikostoon tai kaapiston oveen, jolloin avaimenreikä näkyy ulos ja lukko on rungostaan ruuveilla tai nauloilla kiinnitetty laatikon tai oven sisäpintaan. Kuvassa näkyvä vastarauta on tarkoitettu ruuvattavaksi laatikoston reunaan. Tämä estää laatikon riuhtaisun auki ilman suurempaa voimaa, kun lukko on lukittuna. Vastaraudan ruuvinreiät on senkattu, jotta ruuvinpää ei jäisi koholle asennettaessa. Vastarauta ja itse lukko ovat muuten ainoat paketissa, joihin ei ole laitettu Mekeksen logoa tai nimeä.

Mekeksen avaimet ovat vähintäänkin omaperäiset. Väristä en tiedä, että miten tai mistä se on peräisin, mutta se näyttää pinnoitetulle, koska näin keltaista messinkiä en ole tavannut eikä avaimessa näy messingille tyypillistä tummumista. Avaimissa näkyy selvästi saman tyylinen timanttikädensija kuin Abloyn Classic avaimissa, mutta avaimen koristelu on erilainen. Reunan kohoumat jatkuvat avaimen olkapäihin asti ja molemmin puolin avainta kulkee pituusakselin suuntaisesti yksi kohouma olkapäästä avaimen kärkeen asti, antaen avaimelle profiilin. Parhaiten tuo profiili näkyy seuraavassa kuvassa avaimenreiästä. Profiili ei ole symmetrinen eikä peilikuva, joten avain menee lukkoon ainoastaan yksinpäin. Tämä on hieman miinusta käytettävyyden kannalta, etenkin kun avaimessa ei ole selkeästi erotettavissa olevaa puolta. Mekeksen logo on kädensijassa toisella puolella avainta kohokuviona ja toisella puolella lukee kohokuviona "Made in Finland" ja "MEKES PAT". Näistä ei kuitenkaan ole tunnistukseen normaalissa käyttötilanteessa, koska sormet peittävät ne alleen.

Avaimista ja avainkortista voidaan myös päätellä lukon sisäistä toimintaa ja tämä on varsin hyödyllistä tässä tapauksessa, koska lukkoa ei saa purettua. Avainkortti kertoo, että tämän lukon avainten leikkausnumerot ovat 123322. Tästä siis ilmenee, että lukossa on kuusi aktiivista osaa, jotka määräävät avaimen.

Itse avaimenreikään kurkistettaessa näkyy kasa levyn reunoja. Jos koskaan on nähnyt kuinka AVA-lukko toimii, on tämän toiminta identtinen. Tätä vahvistaa osaltaan myös tuon avainkortin leikkausnumerot, josta voi nähdä kolmea erilaista leikkausta käytettävän. AVA-lukoissa sama homma, kolme leikkausta. Avain siis käännettäessä siirtää vierettäisiä haittalevyjä lomittain toisiinsa nähden leikkauksen osoittaman määrän. Jos avain on oikea, on kaikki haitat samassa linjassa sisemmän sylinterin kanssa, jolloin tuo sylinteri pystyy kääntymään lukon sisällä ja lukko aukeaa. Avainta poistettaessa avain työntää haittalevyt takaisin alkuperäiseen asentoon, jolloin sisemmän sylinterin reunasta ulostyöntyvät haitat estävät sen kääntymisen ja näin lukko on taas lukitussa tilassaan.

Tämän tyyppisen lukkomekanismin tiirikointi on suht hankalaa pienen avaimenreiän takia ja lomittain liikkuvien levyjen takia. Toisaalta, tällaista lukkoa ei tarvitse tiirikoida välttämättä, sillä jos avaimessa on olemassa vain kolmea erilaista leikkausta ja kuusi kohtaa leikkauksille, on erilaisia avaimia olemassa vain 729 kappaletta.

Viereisessä kuvassa näkyy sama avainkortti kääntöpuolelta, eli samma på svenska. Suomihan on kaksikielinen maa, joten ohjeet ovat myös ruotsiksi. Sitä samaa tuossa muistutetaan, eli säilytä tämä avainkortti, koska avainnumeroa ei ole merkattu avaimiin, vaan ainoastaan tähän korttiin.

Tämän lukon pahvinen pakettikin on sekä suomeksi että ruotsiksi. Paketti on miellyttävän näköinen sinisine teksteineen ja antaa selkeän kuvauksen sisällöstään sekä siitä, kuka on valmistaja ja missä tuote on valmistettu. Nykypäivänä vastaavassa tuotteessa varmaankin vilkkuisi ledit ja härpäkkeet, kun ohi kävelet.

Toinen Mekeksen valmistama lukko joka minulta löytyy, on riippulukko. Tästä puuttuu paketti, avainkortti ja toinen avain, mutta lukko on toimiva, suht kohtuullisessa kunnossa ja avain on ehjä, vaikkakin tummunut. Riippulukon runko on messinkiä ja sanka terästä. Sanka on hieman pintaruosteessa, mutta alkuperäistä väriä näkyy sangan päissä, jahka tuo avataan. Tuosta viereisestä kuvasta muuten näkyy pieni vaalea pyöreä läiskä/painautuma sangan oikeasta jalasta hieman vasempaan alaviistoon katsoessa. Kyseessä on pieni tulppa, joka on puristamalla tai lämpölaajentumisen avulla tungettu paikoilleen ja sen tarkoituksena on peittää valmistamisen aikana porattu reikä. Reikä voi olla pelkästään valmistamiseen liittyvä "sivutuote" tai sen takana on avainpesää kiinni pitävä lukitustappi tai mutteri. Koska tätäkään en aio pilkkoa, niin henkilö joka omistaa läpivalaisulaitteet ja ystävällisesti haluaa auttaa, voipi ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen :)

Mekes riippulukon ulkomuoto on hyvin perusmallinen sivulta päin katsottuna, eli köntti metallia, josta työntyy sanka ylhäältä. Alareunassa kiertää millin tai pari syvä uurre, jonne on kaiverrettu "MADE IN FINLAND" ja toiselle puolelle "MEKES PAT.".


Kuitenkin kun lukkoa katsoo ylhäältäpäin (tai alhaalta), on lukon ulkomuoto todellakin omaperäinen: Ensimmäisenä tuli mieleen ruumisarkku. Todennäköisimmin tähän muotoon on päädytty, koska avainpesä on paksu, pyöreä ja sijaitsee tuon leveimmän kohdan keskellä ja muualla ei tarvitse materiaalia yhtä paksulti olla. Eli on säästetty materiaalikustannuksissa ja samalla saatu yksilöllinen ulkonäkö, jonka voi tunnistaa jo kaukaa.

Riippulukon sanka on umpiterästä ja helpoiten sen päättelee pinnassa olevasta ruosteesta ja sangan painosta. Toisena vihjeenä toimii sangassa hieman huonosti näkyvä meistaus "KARKAISTU". Toisella puolella sankaa lukee sama teksti eri kielellä, eli "HARDENED". Sangan paksuus on 8mm, eli vaatii leikkaamista varten enemmän kuin sivuleikkurit.

Avain on tässä lukossa samanlainen kuin tuossa huonekalulukossa, eli samanlainen profiili, koko ja tyyli. Ainoastaan leikkaukset ovat erilaiset, mikä onkin suht loogista, koska näitä ei ole sarjoitettu. Avaimesta on havaittavissa kärjessä lievää kulumista, eli tämä lukko ja avain on ollut käytössä aikanaan. Avain on tummunut kauttaaltaan, ainostaan vasemmassa reunassa näkyy leikkauksien reunat kirkkaina. Tämä kyseinen reuna on se, joka ottaa haittalevyihin kiinni lukkoa avatessa, joten se on alttiina kulumiselle.

Tässä oikealla näkyvässä kuvassa avain on työnnetty noin puoliväliin matkaansa. Rakenteestaan johtuen avaimen sisään ja ulos liikkeet ovat käytännössä kitkattomat, joka takaa pitkän eliniän sekä avaimelle että lukon sisäiselle rakenteelle. Ainoastaan siinä vaiheessa kun lukko on aukeamassa, tuntuu selvä vastus ja sitten avainpesä nytkähtää pikkuisen vielä ja lukko kääntyy auki. Tämä ilmiö johtuu siitä, kun kaikki haittalevyt eivät ole kohdillaan yhtäaikaa, jolloin jokin levyistä hieman kanttaa vastaan ennen asettumistaan. Jos lukko vain on oikeaoppisesti voideltu, ei tästä aiheudu mitään merkittävää kulumista.

Tuosta kuvasta myös näkyy, kuinka avainpesän ympäri menee pieni uurre. Joko avainpesän "korkki" on tähän niitattu puristamalla tuon reiän reuna ympärille prässissä tai se on juotettu.

Toinen yksityiskohta, joka löytyy yleensä jokaisesta riippulukosta ja josta ihmiset yleensä kysyvät, ovat nuo kaksi pientä reikää pohjassa, molemmissa päissä lukkoa. Ne ovat reikiä veden poistumista varten. Jos kuvitellaan, että lukko on ulkona normaalissa asennossaan, eli sanka ylöspäin ja alkaa sade, niin vesi menee sangan ja lukkorungon väliin ja jää sinne, ellei noita pieniä reikiä olisi porattu. Nuo siis estävät veden kertymisen sangan päiden alle, jolloin sangan ruostuminen hidastuu, kun vesi ei jää lillumaan lukon sisään. Tämän takia riippulukkoja huoltaessa tulisikin puhdistaa vaikka hammastikun ja liuottimen kera nuo reiät, jotta ne toimisivat tehtävässään. Tämänkin lukkoyksilön reiät olivat rasvaista möhnää täynnä, joka irtosi asetonilla huuhdellessa hyvin.

Johtuen avainpesän epäkeskisestä sijainnista, on tässä lukossa tehty sangan kaksoistelkeävä rakenne erilainen sangan molemmissa päissä. Kuvassa vasemmalla puolella näkyy sangassa puoliympyrän mallinen leikkaus. Tämä kertoo teräskuulalukituksesta ja totta tosiaan, kun sangan ja lukkorungon väliin kurkkaa, siellä näkyy pyöreä teräskuula heilumassa. Tämä teräskuula pääsee liikkumaan poispäin sangasta ainoastaan silloin, kun avainpesä on käännetty auki asentoon, jolloin avainpesän perällä oleva pieni syvennys tulee linjaan tuon teräskuulan kanssa. Kun katsoo tarkkaan, voi huomata että sangan paksuus tuon puoliympyräleikkauksen alla ei ole sama kuin yllä. Tämä siksi, että teräskuula auki asennossakin jää hieman näkyville ja tuon sangan pitää luisua siitä ohi. Sangan piilossa olevassa osassa menee pieni ura sangan ympäri, joka mahdollistaa sangan pyörimisen vapaasti silloin, kun sanka on ylhäällä. Sen alapuolella sanka on jälleen 8mm paksu, joten teräskuulan ansiosta sanka pysyy lukkorungossa kiinni auki ollessaankin.

Kun tarkastellaan sangan toista päätä ja lukossa sille varattua reikää, voidaan ymmärtää miksi tässä päässä on lovi eikä puoliympyrä. Sangalle tarkoitetusta reiästä näemme avainpesän perän, jossa pari milliä yläreunasta kiertää ura ja avainpesän reunasta on lohkaistu pieni pala pois. Kun lukko lukitaan, kääntyy avainpesä ja tuo reuna kääntyy sangassa olevaan loveen ja näin lukitsee sangan tämän pään paikoilleen. Viereisistä kuvista näkyy myös tuon teräskuulapuolen kavennettu kohta sangasta selkeämmin.

Tällaisia Suomessa siis on 1960-luvulla valmistettu ja myyty Abloyn lisäksi. Itselläni ei tosin tietoa ole Mekes Oy:n valmistamien lukkojen levinneisyydestä, yleisyydestä, hintatasosta siihen aikaan saatika siitä, että kuinka paljon näitä Suomessa on ylipäätään jäljellä varastoissa tai käytössä. Ja tosiaan, jos jollakulla lukijalla on läpivalaisuun vaadittavat laitteistot tai tuntee jonkun joka voisi auttaa selvittämään Suomen lukkohistorian sisältöä, niin ottakoon yhteyttä tuolta oikealta löytyvään sähköpostiosoitteeseen tai kirjoittamalla kommentin tähän artikkeliin. Vaihtoehtoisesti jos joltakulta löytyy Mekes Oy:n lukkoja lisää erilaisia tai lukko osissa, olisin kiinnostunut lisätiedoista ja etenkin kuvista.

Kiitokset mielenkiinnosta!