Tue blogiani lahjoittamalla!

3.7.08

Avoin kirje lukitusalalle sekä vakuutusyhtiöille

Lähetin avoimena kirjeenä kyselyn vakuutusyhtiöille sekä lukitusalan liitoille, jotta saisi selvitystä hieman "vakuutusyhtiöiden hyväksymiin" lukitusasioihin ja erinäisiin epäselvyyksiin asian tiimoilta. Kirjeen voi jokainen lukea tästä (PDF, noin 50kt).

Lisäys 04.07.2008, klo 12:21
: Tajusinpa, että ihmiset ovat pääosin lomalla heinäkuun, joten vastausten "takaraja" on siirretty elokuun loppuun. Takarajaa ei varsinaisesti ole, eli otan vastauksia senkin jälkeen vastaan, mutta ne eivät välttämättä kerkeä artikkelin julkaisuun, ellen myöhemmin editoi.

Lisäys 09.07.2008, klo 14:30: Lukitus- ja turvallisuusalan liitto ry:n sähköpostiosoitteet eivät toimi ("511 sorry, no mailbox here by that name"), Ilmarinen kuittasi hoitavansa ainoastaan lakisääteistä työeläkevakuuttamista, Sampo kuittasi lähettäneensä viestin eteenpäin Ifiin, Turvaurakoitsijaliiton järjestösihteeri kuittasi sanoen, että toimitusjohtaja palaa asiaan heinäkuun lopun jälkeen, Nordea kuittasi välittaneensä viestini vahinkovakuutusyhtiöönsä ja Tapiola välitti viestin eteenpäin lukkoasiantuntijalleen ja päivää myöhemmin tarkensi, että ko. henkilö on lomalla ja palaa asiaan heinäkuun lopulla.

Pääpaino kyselyssä on luonnollisesti tiirikoinnin osalla, mutta mukana on myös muita kysymyksiä. Toivoisin hartaasti saavani vastauksen jokaiseen esittämääni kysymykseen ja toivottavasti myös kehitysehdotuksia yrityksiltä/liitoilta/henkilöiltä, sillä nykyinen turvallisuustuotteiden testaus ei kuulosta/vaikuta järin avoimelta toiminnalta, tai ainakin tällainen kuva on syntynyt asiasta aikaisemmin tiedustellessa erinäisiltä tahoilta.

Mielestäni ihmisten tulisi saada tietää, että miten tuote on testattu tai kenen toimesta, sillä monet pitävät "vakuutusyhtiöiden hyväksymä laite" leimaa ns. "turvallisuustakuuna", vaikkei se kerro tuotteesta kuin luokituksen numerona väliltä 1-5 (yksi heikoin, viisi vahvin) ja mistään ei tunnu saavan yksinkertaista selvitystä siitä, että miten tuotteet on testattu, että on päädytty tiettyyn luokitukseen. Tämä on yksi syistäni avoimelle kirjeelleni.

Hyvänä esimerkkinä näiden testauksien tekijöistä ja/tai testimenetelmistä on se, että esimerkiksi tiirikoinnista ei kerrota mitään, eli onko lukkoa testattu tiirikoida, tulkata, avata lyöntiavaimella (eng. bump key), shimmata, ylinostaa (eng. combing) tai jäljentää avainta (eng. key impressioning).

Finanssialan Keskusliiton sivuilta löytyvässä listauksessa on esimerkiksi ABUS 37/55 lukko saanut luokituksen numero kolme, jonka pitäisi siis kestää tiirikointia peräti kymmenen minuuttia (kts. Abloyn esitteen taulukko, sivu 11). Todellisuudessa kyseinen lukko saadaan tiirikoitua auki 2-3 minuutin sisään ja oma henkilökohtainen ennätys on 1 minuutti 47 sekuntia, joten sen ei kuuluisi saada hyväksytty statusta lainkaan. Tästä päätellen lukon testauksessa ei ole testattu tiirikointia ollenkaan tai sitten testaajilla ei ole ollut tietotaitoa ja/tai työkalua lukon aukaisemiseksi. Kyseessä kuitenkin on hyvin yleinen lukkomekanismi, jolle tiirikoita on saatavilla ja omani on itsetehty, joten uskoisin ettei kyse ainakaan työkalun puutteesta olla.

Tällainen listaus "hyväksytyistä" lukoista on mielestäni siis kuluttajaa harhaanjohtava, koska se ei pidä paikkaansa, eikä testausdataa ole saatavilla luotettavaa vertailua varten. Oma pienen pieni toive olisikin, että tällaiset testaukset olisivat avoimempia tai että testaamaan saisi tulla kuka tahansa, jolta työkalu löytyy ja joka sopii testauskriteereihin. Maailmalta löytyy jo nytkin useita esimerkkejä siitä, kuinka tiirikoinnin harrastajia on alettua kuuntelemaan tosissaan tuotekehitystä ja testausta silmällä pitäen, sillä juurikin harrastajilta löytyy eniten aikaa ja intoa paneutua yhteenkin asiaan syvällisesti, toisin kuin ammatikseen lukkosepän töitä tekevä, jolla ei ole aikaa "täyspäiväisesti" lueskella juttuja netistä ja leikkiä lukoilla, kun elantoakin pitäisi tienata. Tietysti poikkeuksiakin on, mutta valitettavasti en tunne kuin pari.

Hyvin usein tiirikoinnin harrastajat avaavat lukkoja peräti lukkoseppää paremmin, ja syykin on selvä: Lukkoseppä ei välttämättä "tuhlaa" aikaansa tiirikointiin, kun muitakin varmempia keinoja on päästä sisään ja usein myös nopeammin. Toisaalta taasen tiirikoinnin harrastajat eivät tiedä lukkojen asennuksesta sen kummempaa, koska se ei ole useimpien intresseissä.

Toivon siis, että tämä kirje saa vastakaikua asioista tietäviltä tahoilta ja muutakin vastaukseksi, kuin pelkkää "security through obscurity" (eli turvallisuutta yritetään luoda salailemalla) tyyppistä jargonia siitä, kuinka tällaisia asioita ei paljasteta tai tarvitse tietää. Mielestäni kuluttajien, eli niiden "testattujen" lukkojen omistajien tulisi tietää miltä heidän lukkonsa oikeasti suojaavat ja siksi olisi tärkeää, että testausdata tai testaus olisi julkista. Saatan paikoin kuulostaa tylyltä ja törkeältä, mutta on hivenen outoa törmätä ammattilaistestaajiin, hyväksyttyihin lukkoihin ja ei paikkaansa pitäviin tiirikointikestoihin samassa yhteydessä.

Niin, tervetuloa jälleen, tuli tosiaan pidettyä hieman "kesälomaa" kirjoittelusta ja näemmä tässä ehti kolmatta kuukautta kertyä taukoa edellisestä kirjoituksesta. Suurin syy "kesälomaan" oli rikkoontunut digikamera, artikkelien puute ja etenkin rahanpuute, eli en ole saanut hankittua tarvittavia lukkoja/tarvikkeita testattavaksi/purettavaksi/kuvattavaksi. Nyt on sentään jotakin tuossa pöydän nurkalla odottamassa ja uusi kamerakin tullut hankittua, joten kuviakin jälleen saa aikaiseksi. Lisäksi rahaa pitää säästää tulevaa Dutch Open 2008 tapahtumaa varten, sillä olen sinne menossa pitämään luennon ns. vempele-tiirikasta, sen historiasta ja muista vastaavista työkaluista. Eli mikäli tiedät vempeleen (Abloy Classic lukolle tehty tiirikka) historiasta enemmänkin kuin mitä "Avaimen arvoinen" kirja kertoo, kuulisin asiasta mielelläni.

Tulossa on ainakin hyvin pitkä artikkeli, jota tuossa "lomalla" kirjoittelin, eli Abloy Classic avainpesän irroitus, purkaminen sekä huolto. Artikkelista uupuu pari kuvaa ja se toivottavasti ilmestyy tämän kuun puolella, eli kun ihmisillä vielä kesälomia on. Siihen asti toivotan hyvää kesäkauden jatkoa ja hyviä kelejä, niin ei tarvitse sisällä murjottaa :-)

7 kommenttia:

Otto Kekäläinen kirjoitti...

Hyvä aloite! Olen itsekin kaivannut tuollaista tietoa, hyvä että joku jaksaa kysellä. Toivottavasti vakuutusyhtiöt ottavat kirjeesi vakavasti.

On todella yleistä yritysmaailmassa, että turvallisuusasioita piilotellaan turvallisuuden nimessä - ja todellisuudessa kyse on puutteiden peittelystä.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Kiitokset kommentistasi :)

Onhan näitä valitettavasti tullut nähtyä, että turvallisuutta yritetään pitää yllä salailulla, mutta veikkaisin tällä hetkellä, että suurin ongelma on joko testaajissa tai testauksessa eli standardissa.

Yhdeltä suunnalta on jo vastaus saapunutkin ja melko moneen kohtaan oli vastattu, joten nyt vain täytyy odotella muiden vastauksia.

Täytyy koittaa saada säästettyä 48 euroa jostakin, että saisin hankittua tuon SFS EN 12320 standardin, jotta pääsisi tutkailemaan mitä siinä vaaditaan tiirikointitestauksesta.

jyrge kirjoitti...

Toivottavasti uudistavat SVK-luokituksen vaatimukset kirjeesi jälkeen. Ihme että Abus 37/55 edes oli saanut SVK 3-luokituksen. No toivottavasti tuolla kirjeellä olisi jotain vaikutusta luokituksiin ja vakuutusyhtiöihin.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Sain käsiini nähtäväksi tuon EN 12320 standardin ja se kattaa ainoastaan kestävyystestauksen, eli painon pudotus päälle ja poraus, mutta en löytänyt siitä 22 sivuisesta nivaskasta sanaakaan tiirikoinnista.

Ilmeisesti pitäisi hankkia vielä tuo SSFN 014 standardi, maksaa 450 kruunua eli noin 45-50 euroa. Siitä on ainakin mainittu sisältävän "dyrkning" eli tiirikoinnin, joten onko tässä tehty niin, että Abloy joka mainostaa molempia standardeja on repäissyt tiirikointitestaukset SSFN 014 standardista ja laittanut ne samaan taulukkoon SVK-luokitusten kanssa, jolloin saa kuvan, että SVK-luokitukset vaatisi tiirikointiakin?

Tämä nyt vaatii tosiaan selvittelyä ja toivottavasti myös saan enemmänkin vastauksia aiheesta.

Juuri tänään lueskelin tuota Avaimen arvoinen -kirjaa, jossa loppupuolella on mainittu kuinka Abloy on ollut mukana kehittämässä tuota EN 12320 standardia. Sinänsä omituista, ettei tuossa standardissa ole tiirikointia ollenkaan mukana, luulisi nyt yrityksen haluavan senkin testata.

Hieman ohi aiheen voisin ihmetellä ääneen SFS:n kopiointikieltoa, joka on noissa standardeissa. Sen mukaan omaan käyttöönkään ei saisi tulostaa kuin yhden kappaleen ja muihin tarvitsisi luvan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä omaan käyttöön voin printtailla kuinka paljon tykkään ja muistakseni tekijänoikeuslain perusteella saan myös jakaa niitä läheisille ihmisilleni (tämä tosin on muistista repäisty, en tarkistanut).

Juce kirjoitti...

Saitko sen standardin lainaan jostain kirjastosta?

en löytänyt siitä 22 sivuisesta nivaskasta sanaakaan tiirikoinnista

Löytyikö siitä myöskään "käytännön murtokoetta"? Abloyn esitteen mukaan luokka 3 pitäisi kestää sitä 5 minuuttia.

Mietin aikoinaan tiirikoitavuuden testaamisen ongelmia edesmenneellä tiirinkointi.netin foorumilla, ja 2 minuuttia tiirikointia on suhteellisen vähän tuon luokan lukolle, vaikkei standardi vaatisikaan tiirikoinnin testaamista.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

"Saitko sen standardin lainaan jostain kirjastosta?"

Mikäli tarkoitat tuota EN 12320 standardia, niin en sitä kirjastosta saanut, vaan lukaisin sen erään tuttuni luona :)

Standardi ei määrittele myöskään "käytännön murtokoetta", mutta en tiedä määritteleeekö SSFN 014.

Onhan tuollainen 2 minuuttia poskettoman vähän, mutta toisaalta testi se on sekin ja kun vertaa sitä ko. taulukon sarakkeessa oleviin muihin lukemiin, ymmärtää kyllä miksi vain 2 minuuttia: Mikä tahansa luokkaa kolme alle oleva lukko aukeaisi melko varmasti alle kahteen minuuttiin tiirikoimalla, ellei kyseessä ole juurikin Abloy tai vastaava.

Sinällään siis on hyvin omituista, että standardi (EN 12320) ei ota kantaa tiirikointiin ollenkaan.

Jahka tästä artikkelin kirjoitan vastauksia saatuani (Abloylta ja Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry:ltä odotan vastauksia vähintään), kirjoitan myös tuosta että mitä testejä siinä standardissa ylipäätään edes on.

Tietysti odotan myös innolla jostain ylimääräistä rahaa tai lahjoitusta, että saisi tuon SSFN 014 standardin ostettua. Tuolta sen löysin: http://www.ssf.nu/opencms/startsidan/vara_produkter/butiksinformation/publikationer.html

Anonyymi kirjoitti...

Hiukan mietityttää miten mikään näkemäni sankalukko muka kestäisi edes puolta minuuttia, jos sisäänmurtautuvalla henkilöllä on käytössään kunnon hydraulipuristin, ja tarpeeksi kestävät terät.