Halkileikkausmallit lukoista

Ajattelinpa nyt kirjoittaa ns. esikoisestani, jonka tuossa hetki sitten myin Huuto.net nimisessä nettihuutokaupassa. Kyseessähän oli siis Abloy PL3020 riippulukko, joka tunnetaan myös "käsilaukkuna". Kyseinen lukkomalli on kokenut aikojen saatossa monia muutoksia ja muutamaan kertaan sen tuotanto on meinattu lopettaa, mutta ihmisten kiinnostuneisuus kyseistä "yleis-Abloyta" kohtaan on ollut merkittävä ja täten lukkomalli on pysynyt tuotannossa. Samalla ajattelin yleisesti keskustella halkileikkausmalleista ja niiden tekemisestä.

Mikä halkileikkausmalli sitten oikein on ja mitä sillä tekee? Nämä kysymykset tulevat yleensä parina ja niiden välissä ehdin näyttämään joko kuvan tai itse halkileikkausmallin. Siksipä ajattelin tällaisen kirjoittaa, jotta ei ihan jokaiselle tarvitse selittää yksitellen. Näin voin myös referoida ihmisiä katsomaan blogiani ;)

Halkileikkausmalli lukosta on siis lukko, josta on poistettu materiaalia, yleensä kyljestä siten, että lukon sisukset ja toiminnalliset osat ovat näkyvillä, mutta kuitenkin siten, että lukko säilyy vielä toimintakykyisenä. Työkaluina voidaan käyttää esimerkiksi rautasahaa, viiloja, porakonetta, jyrsintä ja hiekkapaperia. Itse käytän pääasiallisesti messinkisten lukkojen raakaan leikkuuseen Dremel pienoisporaa ja siinä HSS-jyrsinterää, toisinaan myöskin rautasahanterää. Hienosäätö tapahtuu viilalla ja mahdollinen viimeistely eri asteisilla hiekkapapereilla. Hiekkapapereista mainittakoon 240, 400, 600 ja 1000 karkeusasteina, noilla tulee viilan jälkeen oikein siistiä pintaa ja tasaista jälkeä. Jos lukko on terästä tai pintakarkaistua terästä, käytän volframikarbiditeriä, mutta yritän teräksisiä lukkoja toistaiseksi välttää niiden vaativuuden takia. Messinki on hyvän helppoa työstettävää ja lukeutuu ns. pehmeisiin metalleihin.

Halkileikkausmallin tekemistä helpottaa suuresti, jos lukon pystyy purkamaan osiin hajoittamatta. Halvimmasta päästä tällaiset purettaviksi tarkoitetut lukot eivät ole, mainittakoon Abus 88/50 (noin 26€) ja Abloy PL330 (noin 32€) näin esimerkeiksi. Jos lukkoa ei ole tarkoitettu purettavaksi, kuten halvat messinkiset riippulukot, on käytännössä ainoa keino hankkia lukko ja jos tuntee noin suurinpiirtein, mitä sisällä pitäisi olla, kylmästi alkaa leikkaamaan sopivaksi katsomastaan kohdasta ja yrittää saada siitä jokin hommaa kasassa pitävä komponentti irroitettua. Tietysti tässä on riskinä leikata homma puihin ja siksi onkin idioottivarmempi, mutta kalliimpi ratkaisukin olemassa: Osta kaksi samanlaista lukkoa. Toisen voi silputa varovasti jotenkin auki ja tutkiskella, että miten lukko on kasattu tai miten sen saa aukaistua ja samalla voi ottaa strategisia mittoja. Sitten kun alkaa sitä toista purkamaan tai leikkaamaan suorilta, voi alkuperäistä käyttää varaosina, jos jotain mokia vielä myöhemmin sattuu.

Itse olen tehnyt nyt jo kaksi valmista halkileikkausmallia, toinen Abloy Classic avainpesä ovilukosta (kuva oikealla) ja toinen Abloy Classic PL3020 riippulukko, jonka siis jo myin eteenpäin. Kyseinen lukko päätyi Savonlinnaan, mutta uuden omistajan intresseistä kyseistä lukkoa kohtaan en sen kummemmin kysellyt. Olihan se tietysti hieman "haikeaa" luopua kyseisestä lukosta, jonka kanssa väkertelin monia tunteja, kun en silloin vielä omistanut Dremeliä tai sopivaa terää siihen ja suurin osa työstä tulikin tehtyä käsin viilaamalla. Lukon "viimeistely" tapahtuikin sitten uudella HSS-jyrsinterällä, mutta leikatessa sattui myös pieniä lipsahduksia, jotka näkyvät naarmuina sisäosien pinnoissa.

Isoin virhe sattui avartaessa tuota sisempää sylinteriä tuosta sangan välistä, jolloin pieni terän kiinnitarttuminen heilautti terää hieman syvemmälle ja jyrsi palan haittakiekkojen kyljestä. Hieman kyllä nakersi itseäkin, mutta minkäs sille mahtaa, tehty mikä tehty. Viereisessä kuvassa tuo fiiliksentappaja näkyykin. Ei ollut mikään yllätys, että törmään tällaisiin ongelmiin, sillä alkujaan kyselin Abloylta lukon sisällöstä ja siitä, että miten he suosittelisivat minun leikkaavan sen auki. Ystävällinen henkilö teknisestä tuesta lähettikin muutaman kuvan, joissa hän oli tussilla merkinnyt lukon pintaan leikkuupinnat ehdotukseksi. Niistä ja lukosta itsestään tein päätelmiä ja aloitin kylmästi leikkaamaan. Vitsihän tämän lukkomallin kanssa on siinä, että sitä ei voi purkaa kasaamisen jälkeen hajoittamatta, sillä lukon takaosa on prässätty kiinni. Abloyllakin olivat kiinnostuneita näkemään valmiista lukosta kuvia, sillä he eivät sanojensa mukaan olleet kuulleet/nähneet tällaista :) Kuvat lähetinkin, mutta tästä on sen verran aikaa, ettei tätä blogia edes vielä ollut.

Mitä tällaisella halkileikatulla (normaalien mielestä pilatulla) lukolla sitten tekee? Noh, eipä oikeastaan mitään. Se vain sattuu lukkoja harrastavana kiinnostamaan ja samalla voin tehdä muiden pällisteltäväksi arkipäiväisestä esineestä toimivan halkileikkausmallin, jonka näkeminen ja kokeileminen valottaa hyvin konkreettisesti oman käden kautta, että miten kyseinen lukko toimii. Jotkut eivät myöskään omaa visuaalista hahmottamiskykyä niin paljoa, että ymmärtäisivät pelkän tekstin tai parin kuvan perusteella, että kuinka se toimii. Halkileikkausmallia räpeltäessä esiin nousevia kysymyksiä lukon toiminnasta on helppo testata tai huomata itse ja kokea sen "ahaa" -elämyksen, joka jää usein uupumaan tekstistä.

Työn alla on itselläni tällä hetkellä jo kolmas halkileikkausmalli, tällä kertaa tosin GLIP 7514P merkinnällä varustetusta tappihaittalukosta. Työ on jo puolessa välissä ja kyseisen lukon leikkaamisessa oli ongelmana sen auki saaminen ennen leikkuuta. Kyseinen pieni riippulukko ei ole tarkoitettu purettavaksi, joten jouduin leikkelemään ns. omiani, kun ei ollut aikaisempaa tietoa sen sisälmyksistä.

Koska kyseinen halpisriippulukko myöskin on ensimmäinen halkileikkausmallini laatuaan, on kyseessä samalla ehkäpä enemmän harjoittelukappale. Silti aion yrittää saada siitä siistin lopputuloksen ja toivottavasti myöskin artikkelin tänne blogiin. Onhan tästä tappihaittaisesta lukosta vielä sekin etu, että sen avulla on helpompi selvittää muille, miten kyseisenlaisten lukkojen tiirikointi oikein tapahtuu ja mihin se perustuu. Ehkäpä myös teen artikkelin tarkemmin vielä lyöntiavaimista (eng. bump key) ja niiden aiheuttamasta ongelmasta.