Tue blogiani lahjoittamalla!

6.3.10

Abloy Sento - mitä uutta?

Edellisessä artikkelissani pohdin jo etukäteen uuden Abloyn Senton ominaisuuksia ja rakennetta ja epäilyni saivat vahvistuksen purettueni yhden Senton. Sain erään henkilön avustuksella hankittua CY001Z avainpesän kolmen avaimen ja avainkortin kera (hintaa tuli 120 €, mutta esimerkiksi Lukkokauppa.com myy pakettia hintaan 101 €) ja tein välittömästi ko. lukon anatomian tutuksi purkamalla sen osiin. Vertailun vuoksi purin samaan aikaan valokuvia varten vastaavaa Abloy Exec avainpesää, jotta erot näkyisi selvemmin ja vertailu helpottuisi.

Kuvassa oikealla näkyy kaikki tarvittava, eli kolme avainta värinastoineen, messinkinen avainpesä sekä avainkortti. Mukana tuli myös ohjeet avainten rekisteröimiseksi Abloyn sivuilla. Tämä rekisteröinti mahdollistaa lisäavaimien tai uuden avainkortin tilaamisen kätevästi. Tämäkin lukko on rekisteröity, mutta siitä ei ole sinällään hyötyä kellekään koska tätä ei tulla asentamaan mihinkään.



Avainkortti on mukava ja Exec lukoistakin tuttu ns. luottokorttimalli ja sitä tarvitaan lisäavainten tilaamiseen yhdessä henkilöllisyystodistuksen kera. Lukon omistaja kirjoittaa kortin taakse omat tietonsa ja halutun määrän lisäavaimia tarvittaessa. Kun kortti tulee täyteen avaintilauksista, saa uuden kortin. Samalla päivittyy kortin etupuolella oikeassa yläkulmassa oleva yksittäinen numero/luku, joka kertoo kuinka monta kyseisiä avaimia on tehty. Kortin taustapuolen kirjoitusosio kyllä saa negatiivista arviota, sillä se ei ole riittävän karhea jotta kuulakärkikynä toimisi moitteetta korttiin kirjoittaessa.

Avainkortissa oleva peitekoodi Z300912443 on poikkeuksellinen aiempiin Abloyn lukkoihin verrattuna. Se ensinnäkin alkaa kirjaimella Z (Sento) ja siinä on ainoastaan yhdeksän numeroa. Tämä peite ei täsmää Classic/Profile/Exec taulukkoon lainkaan, eikä myöskään millään tapaa Disklock/Disklock Pro/Protec taulukkoonkaan. Abloy on siis tätä lukkoa varten kehitellyt uuden peitteen. Haastan kaikki blogin lukijat lähettämään sähköpostilla kuvan Sento avaimesta ohuelta sivultaan ja avaimeen kuuluvan peitekoodin sähköpostiini einstein@mbnet.fi.

Avainten mukana toimitettiin kolme värinastaa, jotka voi laittaa avaimiin tunnisteiksi. Avaimissa itsessään on vastakkaisella puolella teksti, josta selviää avainkortistakin löytyvä tunniste (?) AACLR sekä numero, joka ilmaisee avaimen järjestysnumeroa. Avainten varteen ennen leikkauksia on meistattu "R2A", joka mitä ilmeisimmin tarkoittaa avainprofiilia (tästä lisää myöhemmin).

Avainten ulkomuoto vastaa Disklockista ja Disklock Pro lukoista tuttua mallia, eli poikkileikkaukseltaan pyöreä, josta vastakkaiset puolet on kavennettu. Avainmateriaali on jälleen kerran hyväksi havaittua uushopeaa ja avaimen aihio on mitä ilmeisimmin vedettyä profiilitankoa. Artikkelin otsakekuvassa näkyy mittoineen yksi purettu avain josta selviää miten muovipää on kiinni avaimen varressa. Oletettavasti Exec avaimissa on vastaava kiinnitys.

Senton avaimessa on Execin tapaan kuusi erilaista jyrsintää (0-5) ja jako on 1.5 mm, kun Exec avaimissa jako on 1.6 mm. Avain on symmetrinen kuten Exec ja tämä lisää avaimen käyttömukavuutta. Exec avaimeen verrattaessa voi huomata, että kierronrajoittimen toimintaan liittyvä pieni kolo avaimen kyljessä on peilikuvana. Lisäksi suurin ero on lähellä avaimen kärkeä: Aivan ensimmäisenä jyrsintänä kärkiprofiiliurien kohdalta löytyy ykkösen jyrsintä. Tämä ei liity avaimen jyrsintäkoodiin, vaan on Sentolle ominainen piirre ja selviää, kun käyn myöhemmin Senton osia tarkemmin läpi. Abloy sai Sentolle patentin Suomessa, mutta saamieni tietojen mukaan Senton kansainvälinen patentti floppasi, koska toiminnallisesti vastaavia toteutuksia on jo olemassa (esimerkiksi ABUS).Aika näyttää saako Abloy Sentolle lainkaan kansainvälistä patenttia, vai onko Senton avaimet ja osat suojattu vain Suomessa.


Heti alkuun näytän kuvan Sentosta ja Execistä purettuina osiin, jotta vertailu on helppoa. Kuvasta puuttuu Execin avainkortti, Execin päällimmäinen välilevy ja Execin pieni jousi. Kuvaan on merkitty kaikkien osien paksuuksia mitattuna työntömitalla ja/tai mikrometrillä, jotta olennaiset erot tulisi esille.


Huomaa että kuva on kooltaan 3.0 Mt suuren resoluutionsa takia.


Tässä näkyy Senton (vasemmalla) ja Execin sylinterit täytteineen sellaisena kuin ne ovat rungostaan poistettuna. Oikeastaan ainoa merkittävä ero on pohjimmainen ns. avaimen kärkiprofiilihaitta, jonka kierronrajoitinnasta on Sentossa reilusti leveämpi ja sen yläpuolella oleva erikoishaitta, jonka vastaava nasta on koodihaittoja kapeampi.



Erikoista Senton porasuojassa on että sen profiilihaitat alkavat vasta puolivälistä alaspäin aksiaalisuunnassa. Syynä voi olla avaimen helpompi ohjautuvuus avainreikään. Kääntöpuolelle on stanssattu haitan tunnus 2. Näin ollen avaimeen stanssattu "R2A" viittaisi todellakin avainprofiiliin ja sen keskimmäinen merkki kertoo porasuojan/profiilihaitan mallin.

Tietoa R:n ja A:n merkityksestä ei toistaiseksi ole, mutta uskoisin että toinen niistä viittaa avaimen kärjen profiiliin ja toinen avaimen pituuteen, ts. missä kohtaa avainta on ne pienet kolot, joihin kierrorajoittimen puolikuut uppoavat.





Jälleen yhtenä muutoksena Execiin nähden on haittatangon leveys. Execin tangon leveys on 1.75 mm, kun taas Sentoon on tehty 1.20 mm leveä tanko. Mitään rakenneteknistä merkitystä tällä ei pitäisi olla, mutta on saatu aikaan se ettei Execin haittatanko toimi Sentossa lainkaan. Viereisessä kuvassa nähdään vertailuna Senton ja Execin haittatankojen urat sylintereissä ja silminnähtävästikin Sentossa ko. ura on kapeampi.


Heti porasuojan alla on molemmissa lukoissa kierronrajoitinjärjestelmä. Näiden tehtävänä on varmistaa, että avainta voidaan kääntää vasta kun se on työnnetty loppuun asti ja näin varmistetaan ettei lukkoa saisi rikottua avaimella ennenaikaisesti. Kierronrajoittimen tehtävänä on myös palauttaa haitat alkuasentoonsa kun lukko suljetaan, sillä sekä Execissä että Sentossa avain ei pysty tätä tekemään. Senton kierronrajoittimessa ei ole lainkaan profiilihaittaa, koska Senton porasuojassa on, kun taasen Execillä asiat ovat juuri päinvastoin. Ja päinvastoin on myös Execin ja Senton kierronrajoittimien kehätkin, kuten kuvasta näkyy.


Tästä kuvasta nähdään hyvin kuinka kierronrajoitinjärjestelmä tarjoaa avaimelle lisää leveyttä ja näin mahdollistaa, että haittakiekot palautuvat alkuasentoonsa lukkoa suljettaessa. Pelkkä avain ei pysty haittoja kääntämään takaisin, koska haitoissa on ylimääräinen leikkaus ko. kohdalla.


 Vasemmalla Senton koodihaitta, oikealla Execin vastaava. Kuten kuvasta on nähtävissä, on avainkanava reilusti suurempi kuin itse avain. Avain koskettaa avattaessa oikealla yläkulmassa ja vasemmalla alakulmassa olevaan pystysuoraan osaan. Suljettaessa kierronajoittimen osanen kääntää haittaa oikealla ja vasemmalla olevista vaakasuorista lyhyistä kohdista.


Vertailuna Sento ja Exec käännettyinä avaimillaan loppuun asti. Huomattavaa on molemmissa se, että kierronrajoittimen päällimmäinen haitta (kuvassa) ei ota sylinteriin kiinni tuosta nastastaan. Tämän tarkoitus on tarjota suojaa yksinkertaista 2-in-1 tyyppistä tiirikkaa vastaan, sillä jos tästä ensimmäisestä haitasta kääntää, kierronrajoitin pyörähtää pykälän liikaa ja estää haittatangon avautumisliikkeen.


Senton kaksi viimeistä haittaa on erilaiset verrattuna Execiin. Toiseksi viimeinen haitta (vasemmalla) kontrolloi avaimen kärkiprofiilia ja toiseksi viimeinen on osa AWS:ää, eli sen tarkoitus on vähentää muiden haittojen sekä avaimen kulumista. Kuten nähdään, on tämän viimeisen haitan pysäytysnasta normaaliin nähden kaksinkertainen leveydeltään. Erikoista onkin, että tätä haittaa varten avaimen kärjessä tulee olla ykkösen jyrsintä, jolloin avain pyörähtää ensin yhden jyrsinnän verran ja vasta sitten ottaa kiinni tähän haittaan. Tällä kompensoidaan tuplaleveän pysäytysnastan aiheuttama muutos.



Vasemmassa kuvassa avain on siinä asennossa, kuin se olisi lukkoon työnnettäessä. Avaimen vasemmala puolella näkyy pieni välys haittaan nähden, tämä on avaimen kärjessä oleva ykkösjyrsintä.

Oikealla avainta on käännetty 18 astetta, eli yhden jyrsinnän verran. Tässä kohtaa avain ottaa haittaan kiinni ja rupeaa kääntämään sitä mukanaan.

Koko AWS:n idea on siirtää lukon avausvoiman rasitukset pois koodihaitoilta tälle viimeiselle erikoishaitalle. Vastaavanlainen viritelmä on ABUS merkkisissä kiekkohaittalukoissa ollut jo pitkään, tosin sen tarkoituksena on ollut toimia tiirikointia haittaavana keinona.




Siispä - mitä uutta?

Osien mittoja on muuteltu siten, että Execin ja Senton osat eivät käy toistensa kanssa ristiin, pakottaen lukkoliikkeet hankkimaan uudet setit. Vanhoja ideoita kierrätetty Execistä. Ainoa "uusi" asia oli tämä AWS, jonka väitettyä hyötyä ei ole näytetty toteen tiettävästi missään. "Uusi" siksi, että maailmalla on vastaavia systeemejä ollut jo pitkään. Ehkäpä juuri siksi Abloyn kansainvälinen patenttihakemus Sentolle ei mennytkään heittämällä läpi. Aika näyttää saavatko tätä mitenkään patentoitua kansainvälisesti.

Nimittäin mikäli patentti ei mene läpi, on tämä avainjärjestelmä suojattu ainoastaan tässä maassa kun taas muualla maailmassa avaimia saa kuka tahansa valmistaa ja myydä. Mikäli lukijoilla on tästä koko ruljanssista tarkempaa tietoa tai olen puhunut puutaheinää, niin sopii korjata.

22 kommenttia:

HF905 kirjoitti...

Kiitos artikkelista. Tätä ollaankin odoteltu. :) Hyvä Hyvä!

Anonyymi kirjoitti...

Loistava artikkeli. Nyt ei enää täydy muuta, kuin ihmetellä miten ihmeessä tämä tuote on saanut edes patentin Suomessa, jos tuo AWS:skin on ollut muilla merkeillä jo käytössä. Taas viedään suomalaisia ja rahastetaan muka uudella tuotteella ja ei edes sitten voi käyttää vanhoja Exekin osia itse hyväksi.
Pikkulinnut muuten kertoi, että ensimmäiset Sento-avaimet on jo rikkoutuneet käytössä ja että johtuisi jonkin jyrsinnän heikkoudesta. Jos joku tietää enemmän saa kertoa..

Anonyymi kirjoitti...

Huh huh, Abloylta täyttä bluffia koko sento. Miten on mahdollista tänä päivänä tehdä tällaista. Eihän tuossa ole yksinkertaisesti mitään uutta. Saas nähdä miten käy...

Anonyymi kirjoitti...

Juttusi vuoksi kävin läpi viisi Sento -avainnippua ja niiden kortit. Kaikkien avaimien jyrsintä alkoi 05, mutta korteissa ei yhdessäkään ollut mitään yhteneväisyyttä. Eli vanhanmallista jyrsintä/peitenumero -karttaa ei ole olemassa. Ehkäpä tiedot tallennettu vain atk-tietokantaan.

J kirjoitti...

Kilautin äsken Abloyn myyntikonttoriin. Herran jonka kanssa keskustelin mukaan Sentolle on myönnetty EU-patentti ja Abloy hakee kansainvälisiä patentteja EU:n ulkopuolisille maille. Ja kyseinen henkilö oli jopa juuri tänään tarkistanut asian. Eli näköjään on ollut heillä jossain muodossa tapetilla...

Ja tämä hän ei ollut mikään ongelma, koska Sentoa kuten Exec on tarkoitettu vain kotimaiselle markkinalle. Tämä vastasi myös kysymykseen miksi Sentoa ei mainita heidän kansainvälisillä nettisivuilla. Miksi Exec on siellä mainittuna oli sitten kysymys johon hän ei osannut vastata... En ymmärtänyt kysyä mille EU:n ulkopuolisille maille Abloy hakee patenttia lukkomallille jota myydään vain Suomessa...

Ja tämän luet Internetistä. Soita itse Abloylle jos haluat "varmaa" tietoa...

Anonyymi kirjoitti...

Herra Anonyymi oli ihan oikeassa, Sentossa ei ole vanhanmallista peitekooditaulukkoa käytössä, avainkortin numeroilla ei siis ole mitään suoranaista yhteyttä avaimen jyrsintöjen kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Siis onko tämän Sento avaimen patentti voimassa Suomen rajojen ulkopuolella? Kyllä tässä tulee mieleen, että jos ei ole, niin mikähän paikka se tuossa idän suunnassa alkaa tekemään noita avaimia. Tässä on aika merkittävästä riskistä kyse, jos eri kiinteistöjen yleisavaimia voi käydä teettämässä Venäjän, Viron suunnalla ja käydä niistä kauppaa rikollisten kanssa!

Anonyymi kirjoitti...

Haastan blogin kirjoittajan lähettämään minulle sähköpostilla luottokorttinsa numeron sekä varmenteen, sillä haluan ratkaista niiden välisen yhteyden. Olen myös kiinnostunut syntymäajasta ja hetun loppuosasta, sekä mielellään ottaisin talteen myös verkkopankkitunnuksen ja salasanan, jotta voisin ihmetellä näiden välisiä yhteyksiä.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Anonyymi ei ole tainnut kuulla anonyymista lähettämisestä lainkaan? Ei ainakaan itselä tule heti mieleen, että miten yhdistää avaimen jyrsintänumero ja avaimen peitekoodi henkilöön saati osoitteeseen.

Eikä mikään estä lataamasta kuvaa anonyymiin kuvapalveluun ja kirjoittamalla viestiään tähän vastaukseksi linkin kera - anonyymisti.

Anonyymi kirjoitti...

no.. vieläkö on tiirikoimatta?

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Tietääkseni toistaiseksi tiirikoimatta. Teknisesti sitä ei mikään estä, ainoastaan vaatii oman työkalunsa ja paljon aikaa.

JarMom kirjoitti...

Abloylta/Hakkarainen sain juuri vastauksen Sentosta:

"suomalaisen patentin numero on 119155, ja EPO-patentin 2029839."

JarMom kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Käytännön kysymys Sento Optima avaimesta:
Avaimessa on elektronisen osan paksu mötikkä ilman lenkkiä. Miten tuon avaimen voi ripustaa kaulaansa tai perinteiseen avaintensäilytys "lompakkoon", jossa muutkin avaimet ovat lenkillä kiinnitettyinä?

Mikko kirjoitti...

Tosi mielenkiintoinen kirjoitus, vaikka löysinkin sen vasta nyt. Voisitko kommentoida (tai mielellään kirjoittaa ihan blogikirjoituksen) eri Abloy:n lukkojen tiirikoitavuudesta. Itseäni lähinnä kiinnostaisi tietää että mikä on olennaisin syy siihen, että Classic on "helppo" tiirikoitava ja Protec tiirikoimaton. Lisäksi kiinnostaisi kuulla mikä on sinun oma mielipiteesi Protec ja Protec2 lukoista? Oma mahdollisesti virheellinen käsitykseni on, että olennaisin ero olisi "interaktiivisessa" elementissä, joka on lisätty lähinnä Ranskan patenttilainsäädännön johdosta (helpottaen avaimen patentointia). Entä mikä on mielestäsi turvataso nykyisinkin Suomessa myytävissä Sento-lukoissa suhteessa Protec-lukkoihin?

Jermu kirjoitti...

Moro!
Nyt kun exec:in patentti on vanhentunut niin olisiko mahdollista saada exec:istä samanlainen kuva kuin classicista? Lukkopesän/riippulukon purkaminen helpottuisi huomattavasti kun tietäisi kokoonpanon aikana osien oikean järjestyksen.

Anonyymi kirjoitti...

Jermu, ei patentin vanhenemisella ole mitään tekemistä patenttidokumenttien julkisuuteen. Execin patentti taitaa olla tässä: http://www.freepatentsonline.com/5490405.pdf

Anonyymi kirjoitti...

Tässä jutussa on Exec purettuna, mikä on avuliasta. Mulla on vierasesine lukkopesässä, eli roska lukossa ja lukko ei aukea avaimella, niin pitäisi saada lukkopesä purettua ja koottua uudelleen.

Ymmärsin, että lukkorengaspihdit pitäisi olla, ja näen että paljon on pieniä osia jotka voi tipahtaa ulos, joten pitää olla varovainen. Lupailit jossain vaiheessa tehdä Exec assembly - disassembly jutun, mutta et ole tainnut ehtiä?

Ehtisitkö nopeasti vastaamaan, että jos avaan Execin, niin millaisin ottein sitä voi käsitellä ettei tule lukosta kasaa metalliromua?

Mulla on kolme lukkoa, joten periaatteessa yhden voisin mokata ja koota sen toisen lukon antaman mallin mukaan, mutta en haluaisi tehdä kahta päivää töitä ja tilata sitten lukkoseppältä uusia pesiä avaimen mukaan. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Purin lukon, otin roskan pois ja kokosin lukon. Toimii hyvin tahkeasti. Patenkin osat 17a ja 17b ovat patenttikuvaan nähden toisinkätisesti. En muista oliko ne näin. Purkamisessa olisi pitänyt olla vielä varovaisempi (ja kannattaisi tehdä ilman lapsia hyörimässä ympärillä, pirteänä hyvässä valossa).

Jousen kanssa kannattaa olla varovainen. Tangosta heti kiinni kun vetää haitat sisältävän hylsyn ulos. Pidetään hylsy pystyssä, avaimen tulosuunta ylös. Ja kun tangon ottaa pois, se jousi tosiaan katoaa hyvin helposti. Vaalea pöytä on hyvä. Ja jousi kannattaa ottaa pois, jos se irtoaa, muuten se tippuu. Jos ei irtoa, niin siihen pitää suhtautua niin kuin se olisi irti, koska se irtoaa sitten kumminkin (mulle kävi näin).

Seuraavaksi öljyän lukon. Jos tahkeus ei korjaannu, on varmaankin paras turvautua liikkeeseen. Olisi ikävä, jos avain juuttuisi lukkoon kiinni siksi, että siellä on vielä likaa kiekkojen välissä tai haitat jotenkin vahingoittuneet.

Haitat pyörivät pöydällä, joten jouduin kokoamaan lukon avainta vasten. Ensikertalaiselta meni aikaa tähän monta tuntia. Suurin syy ajankuluun oli se, että en ymmärtänyt heti aluksi lukea avaimen kulmia 0, 18, 36, 54, 72, 90 astetta kokoamisen avuksi. En myöskään heti tajunnut, että avaimen loveamaton pää on osa koodia.

Haitat ovat erilaisia eri puolilta, joten jonkin verran mietitytti ovatko ne oikein päin. Mutta kun avaimen kääntö liikuttaa koko haittapinoa oikean näköisesti, niin ehkä kiekot tulivat oikein. Ainoa mikä jäi mietityttämään oli 16:n, 17a:n ja 17b:n kerros, missä on se avaruussukkulan näköinen pitkittäinen avaimen ympärille tuleva osa.

Haitoissa oleva uralovi on hassun epäsymmetrinen. Lisäksi niissä oli jotain röpellystä mikä varmaan on tiirikointihyökkäystä vastaan. Vähän sekavan näköisiä.

Teljen muovinen sovitin muuten tipahti jonnekin lukkoa irrottaessa. Ehkä putosi oven ja lukon väliin, tai sitten kuistin alle. Vähän inhottava designi tollainen, missä on pieniä putoavia osia. Olisi pitänyt laittaa matot alle ja katsoa tarkemmin kun irrottaa lukkopesän. Seurauksena teljen vääntönupissa on klappia ja se ei asetu kauniisti vaaka-asentoon.

Kaiken kaikkiaan homma ei näytä olevan erityisen vaikea, mutta ensikertalaiselle selventävä video olisi kiva. Nih, no, Abloy ei varmaan sellaista tee. Lukkoseppä laittamassa telkeä paikalleen tai etsimässä roskaa lukosta on varmaan Abloylle pikemmin tuottoisaa. Nuukat laittaa Classicin, tämä ongelmahan on vaan porvareilla, joilla on talopakettitalon hienot Execit.



Anonyymi kirjoitti...

Roskan puhdistus Execistä, osa III. Edelliset kaksi osaa yllä.

Avain siis meni lukkoon, mutta lukitsemisen jälkeen se ei tahtonut irrota millään. Laiton lukkoöljyä, mikä helpotti kääntymistä, mutta avain ei edelleenkään irronnut osien 15-18 muodostamasta kokonaisuudesta. Ratkaisuksi muodostui kääntää patenttikaavion osa 16 ympäri. Tämän jälkeen lukko päästi irti avaimesta helposti. En osaa sanoa, kumminpäin osa oli alunperin (oli oppimaan innokas kolmivuotias apuna), mutta nyt se on kupera puoli avaimen kärkeä kohti, samoin kuin osat 15 ja 17a/b.

http://www.freepatentsonline.com/5490405.pdf

Jousi, tanko paikalleen ja hylsy pesään (tanko tulee toiselle puolelle, mutta kummalle?). Lopuksi ujutettiin messinkinen ohut rikka (onko 0.20mm?) ja lukkorengas paikalleen (musta se on renkaan muotoinen lukko, eli rengaslukko, mutta herätän kai hilpeyttä jos asennan abloyhyn rengaslukon :) Lukkorenkaan käsittelyssä auttaa puristava lukkorengaspihti, terän pää 1.3 mm, ei paksumpi.

Toistan vielä. Kuka tähän hommaan ryhtyy, niin tee se rauhassa ja pirteänä hyvässä valossa rauhallisin liikkein ja laita palaset hyvin systemaattisesti vaikka aaneloselle, jonka olet teipannut pöytään, ja sitten ota valokuva purkutuloksesta, niin jos osaset sekoaa, voit järjestää ne uudelleen kuvan avulla, vaikka hitaasti. Execin haitoissa ei ollut merkintöjä, joten niiden järjestystä voi olla vaikea hahmottaa.

Avaimen lukemisesta. Kulmat saa arvioitua jotensakin. Lovetut montut ovat leveämpiä kuin loveamattomat kärjet. Tosi leveä monttu on siis ehkä kaksi vain kiekkoa leveä, vaikka se näyttää monta kertaa leveämmältä kuin viereinen nypykkä.

Purun voi myös videoida, jolloin voi selvitellä mitä tuli tehtyä. Laita kamera lähelle, niin että pienet ovat näkyy.

Unknown kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ergo kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.