Varaston lukot

Tein tuossa kuukausi takaperin pienen reissun alakerran häkkivarastoon ja kävin kurkkaamassa, että minkälaisia lukkoja varastosta löytyy ja tein pienen tilaston aiheesta. Ideana on hieman tehdä kartoitusta, että mitä lukkoja ihmiset käyttävät ja täytyy sanoa, että vaikka häkkivarastot ovat talon lukkojen takana (Abloy Exec), niin silti ihmiset käyttävät halvimpia lukkoja mitä löytyy ja näiden takana yleensä on satojen ja joskus jopa tuhansien eurojen edestä tavaraa. Voin sanoa, että se kahden euron lukko ei tarjoa suojaa huomaamatonta käyntiä vastaan käytännössä ollenkaan.

En saanut asuntotoimistolta lupaa käydä valokuvaamassa kyseisiä lukkoja, joten joudun tyytymään omiin kuviini samanlaisista tai vastaavista lukoista. Sääli, tässä olisi ollut hienon kuva-artikkelin paikka. Asuntotoimistolle alkujaan ehdotin, että olisin tehnyt täysin nimettömän artikkelin, eli en olisi maininnut mistä kuvat ovat ja sensuroinut kuvista kaiken mahdollisen muun kuin lukon, mutta ei käynyt niin ei käynyt. Kuvat vissiinkin saisi lakiteknisesti katsoen ottaa, sillä vaikka kyseessä on kotirauhan suojaama paikka, ei kuvissa ole henkilöitä eikä kyseessä ole kenenkään yksityisyyttä loukkaavan tiedon esittäminenkään. Pidättäydyn kuitenkin kyseisistä kuvista toistaiseksi, koska en ole lakiasiantuntija ja asiasta en pikaisesti löytänyt oikeuden päätöksiä. (kiitokset Antille korjauksesta)

Tilastoni tietoina toimii 123 häkkiä kattavat varastotilat, joista tosin vain 105:n häkin ovessa oli lukko ja kolmessa muussa häkissä on talon väestönsuojamateriaalit, joiden lukot ovat myös listalla. Loput häkkiovet olivat lukotta, joko tyhjyyttään tai sisältäen näetyn perusteella vain pahvilaatikoita.


Abloy PL3020 tai vanhempia samaa mallia/muotoa olevia lukkoja löytyi yhteensä 23 kappaletta, joista 22 oli Classic pesällä ja yksi Profile pesällä. Profilesta mainittakoon, että siihen käyvässä avaimessa ei ole uria ollenkaan, koska lukosta ei profiilihaittoja löytynyt. Tämä lukkomalli lienee suosituin Abloyn riippulukko sen halvan hinnan (15.90-23.90€) takia ja siksi että se on kuin Suomen kansallisriippulukko. Tämä mallihan on useasti meinattu lopettaa tuotannosta, mutta sen suosio jaksaa hämmästyttää Abloylla asti (lähde: Abloyn 100-vuotis juhlalehti, sivu 23). Lukko edustaa tämän tilaston kärkisijaa 21.3%:lla.

Abloy 3015-3018 malleja oli kaksi kappaletta ja näiden nykypäiväinen vastine muodoltaan lienee PL320. Kyseessä siis messinkinen lukko, jossa hyvin ohut terässanka. Molemmat lukoista oli Classic pesällä, ja edustavat 1.9%:ia.

Eräänä Abloy lukkona oli pohjasta niittaamalla kasattu lukko, jolle en mallimerkintää tunne. Tämän tunnistaa helposti pari milliä vahvasta pohjalevystä, joka pitää lukon sisukset paikoillaan ja on kiinni kahdella niitillä. Tämäkin oli Classic pesällä, 0.9%:ia.

Abloy PL220 on suht pieni riippulukko ja on kromattu päällisin puolin. Näitä ei löytynyt kuin yksi ja sekin Classic pesällä, eli 0.9%:ia.


Löytyi myös yksi AVA lukko, jossa oli pitkä sanka toisin kuin ylläolevassa kuvassa. Näin siis 0.9%:ia menee AVA-lukolle. Kuvassa olevan näköisiä Abloy PL318 riippulukkoja löytyi neljä kappaletta, kaikki Classic avaimella toimivia, 3.7%:ia siis PL318:lle. Nämä lukot ovat muovikuorisia, mutta sisällä on painevaletusta sinkistä valmistettu runko-osa, jonka pääty on prässätty kiinni kokoamisen jälkeen, eli näitä ei saa hajoittamatta purettua. Suht hyvä peruslukko, hintaa noin 8.90€.


Talon omat häkit, eli ne jotka lukitsevat varastona toimivan väestönsuojan ilmanvaihtolaitteiston taakseen, olivat lukittu Abloy PL330/25 riippulukolla. Lukko on messinkirunkoinen, jossa kromipinnoite ja karkaistu 8mm paksu sanka sekä karkaistusta teräksestä valmistettu porasuoja. Nämä kolme lukkoa olivat sarjoitettu Exec-pesillä ja edustavat 2.8%:ia lukoista. Lukko on mahdollista purkaa avaamisen jälkeen, joten näitä voi sarjoittaa uudelleen helposti.

Abloy PL330/50 killui erään häkin ovessa ja lukossa oli Classic avainpesä. Ainut käytännön ero tuohon edelliseen on sangan pituudessa, muuten kyseessä on sama lukko. Yhden kappaleen ollessa kyseessä, 0.9%:ia.


Minimunalukko on myöskin Abloyn tuotantoa, mutta en tiedä sen tuotekoodia. Vanha kuin mikä ja pitää sisällään ainoastaan 7 kiekkohaittaa, joista 5 on merkitseviä haittoja (ensimmäinen ja viimeinen aina nostonollia), joten erilaisia avaimia tähän lukkoon on 7776 kappaletta. Yksi kappale, eli 0.9%:ia.

Abloy PL231/25 riippulukolla oli lukittu yksi häkki. Lukko on kromipinnoitettu, messinkirunkoinen ja suht jykevän kokoinen riippulukko, jossa 25mm:n raolla oleva sanka. Pesä oli tässä yksilössä Classic. Lukko edustaa tilastossa 0.9%:ia.


Abloyn 3042, roikkui erään häkin ovessa. Classic pesällä varustettu, ei purettavissa ja messinkirunkoinen. Näitä siis yksi, eli 0.9%:ia. (Kiitokset nimimerkki -theos- lukon tunnistamisesta)


Tämän mallisia pieniä kiekkohaittaisia riippulukkoja löytyi kaksi, toinen Goldwall TOP SECURITY ja toinen SANQIAN EXTRA PLUS TOP SECURITY. Tällaisille lukoille tyypillistä myyntihypetystä on sekä paketissa, että itse lukon kyljessä sanat "extra", "plus", "top security", "a new dimension in lock security", "a lock that no skeleton key can open" ja ties mitä superhypermahtavaa. Näiden hinta on yleensä noin 3-5€ kappale ja ovat oikealla työkalulla hyvin helppoja tiirikoida auki. Kaksi lukkoa, 1.9%:ia.


Kaksi isoa halpisriippulukkoa löytyi myös, VATTE merkkisessä (kuvassa) oli jopa suojattu sanka ja toinen oli Gotta EXTRA TOP SECURITY merkkinen. Nämä ovat kiekkohaittaisia lukkoja, joissa käytetyt avaimet ovat hopeanvärisiä, rosoisia pinnaltaan ja symmetrisiä. Tiirikoitavuus on suht helppoa oikeanlaisella työkalulla, sillä kiekoissa ei ole hämylovia yleensä ollenkaan. Hintaa tällaisella lukolla on noin kymmenen euroa, ja tämä edustaa 1.9%:ia.

Sang Lock riippulukkoja, joita Clas Ohlson tietääkseni myy ainoana täällä Tampereella löytyi myös. Yksi 30mm:n ja kaksi 40mm:stä, eli 2.8%:ia. Nämä ovat asiallisen näköisiä ja viimeistellyn oloisia lukkoja, mutta äärimmäisen helppoja tiirikoida. Hintaa on alle vitosen kappale ja ovat kaikki messinkirunkoisia.

MAN SYSTEM merkkisiä riippulukkoja löytyi kaksi. Messingistä tehtyjä, tappihaittaisia pikkulukkoja, hintaa varmasti alle vitosen yhteensä. 1.9%%:ia tilastosta.

ABUS 65/40 messinkilukko oli suht yleinen näky, näitä nimittäin löytyi seitsemän kappaletta, eli 6.5%:ia. Kyseessä on noin kymmenen euron arvoinen lukko ja tarjoaa keskinkertaista suojaa tiirikointia vastaan, sillä se sisältää turvatappeja ja avainprofiili on suht mutkikas.

ABUS INOX T84M9/40, messinkinen riippulukko, jossa mustasta vinyylistä oleva kuori. Tyylikäs, keskivaikea tiirikoitava pienen avainkäytävän takia ja hintaa hieman alle kymmenen euroa kappale. Yksi löytyi, joten 0.9%:ia.

Numerokoodilla toimivia lukkoja löytyi kaksi kappaletta, joista toinen oli nimetön ja toinen ABUS merkkinen. Molemmat olivat 3-numeroisia lukkoja ja molemmissa on heikkoutena niiden helppo dekoodausmenetelmä, jossa sankaa vetämällä ja pyörittämällä jokaista kiekkoa vuorotellen voi löytää oikean kohdan numerokiekolle todella nopeasti ja saada lukon auki alle puoleen minuuttiin. Toinen menetelmä olisi käyttää pientä muovinpalasta, jolla tunnustellaan numerokiekon sivulta "normaalista poikkeavaa" kohtaa ja yleensä tästä lukemasta vähennetään viisi, jotta saadaan oikea kombinaationumero. 1.9%:ia oli siis numerolukkojen osuus kaikista.


KRAFT merkkisiä laminaattirunkoisia riippulukkoja löytyi neljä kappaletta, eli 3.7%:ia. Kyseessä on nelitappinen tappihaittalukko, jossa on kaksoistelkeävä sanka. Lukko on suht kestävä rungoltaan, mutta äärimmäisen helppo tiirikoida, shimmata, jäljennyttää ja avata lyöntiavaimella. Lukon suosio piilee hinnassa, joka on tasan kaksi euroa Vapaa Valinnasta. Tiirikointiharrastuksen aloittelijalle tämä on hyvä lukko, mutta ei häkkivaraston oveen.


K'TECH, hyvin perusmallinen messinkiriippulukko. Nelitappinen lukko, ainut tiirikointia haittaava ominaisuus on hieman kapea avainkäytävä, sekä järjetön epätarkkuus itse avainpesässä. Tämä klappi ilmenee myös yritettäessä avata oikealla avaimella, jolloin pesä tuntuu nirhaavan vastaan, vaikka lukko olisi öljytty. Tämä johtuu suurista toleransseista sekä halvasta työstä sekä pienistä osista, jolloin kaikki ei liiku siihen suuntaan kuin pitäisi ja pääsee kääntyilemään ja liikkumaan väärään suuntaan hieman, näin jumittaen lukkoa. Halpa mutta turha, edustaen 2.8%:ia.

BEDI, halpislukkojen yksinvaltias melkeinpä, ainakin yhdessä vaiheessa täällä Hervannassa. Siwa tätä myi huokeaan euron kappalehintaan ja tulikin ostettua pari näitä ja todettua, että sontaa ovat. Molempien lukkojen avaimet kävivät toisiinsa ja myöhemmin huomasin, että lukon sai tiirikoitua ihan pelkällä nuppineulalla. Valitettavasti näitäkin löytyi tutkimuksissa 11 kappaletta, eli 10.2%:ia.


BULL merkkinen messinkiriippulukko, joka on nelitappinen ja liian halpa. Liian halpa tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että lukon osien pienuus ja suuri epätarkkuus tekevät tästä lukosta melkein mahdottoman avata edes oikealla avaimella, kun avainpesä vain venkoilee ja nirskahtaa avatessa. Jotenkin vaikuttaa myös siltä, että avain on valmistettu nirhaamalla paloja pois tylsillä saksilla, sillä avaimessa on selvä leikkuujäyste ja avaimen samat leikkaukset eivät samoilta näytä. Näitä ei onneksi löytynyt kuin yksi kappale, eli 0.9%:ia.

POWER merkkinen messinkiriippulukko, yksi kappale, 0.9%:ia. Käytännössä sama kuin tuo BULL merkkinen riippulukkokin, oli vain hieman isommalla avaimella oleva.


Tri-Circle on kiinalaisvalmisteinen riippulukko, jota yleisimmin tapaa nimenomaan rautakuorisena, mutta harvemmin myös messinkikuorisena. Tämä lukko on yllättävänkin hankala toisinaan tiirikoida, johtuen pääasiassa sieniturvatappien käyttämisestä. Kaikissa malleissa näitäkään ei ole ja tällöin vastusta tarjoaa lähinnä herkästi ruostuva rakenne. Tri-Circle lukoista on kymmeniä erilaisia "halpiskopioita" (kiinasta muuten nekin), esimerkiksi Tri-Heart, Tri-Square, Tri-Angle, Am Tech ja monia muita. Hinnaltaan tämä on alle vitosen lukko ja edusti, yhdessä kopioidensa kanssa, 4.6%:ia lukoista.

GLIP merkkisiä messinkiriippulukkoja löytyi kaksi, joista toisessa ei ollut mallimerkintää, mutta oli samanlainen kuin toinen, malliltaan 7512P. Kyseessä on viisitappinen lukko, jossa kaksoistelkeävä sanka ja hinnaltaan noin 5-10 EUR. Tilastosta 1.9%:ia.

WHALE merkkinen peruslukkokin löytyi, käytännössä tämä ei eroa muista nimettömistä lukoista millään tapaa, kylkeen on vain kaiverrettu WHALE nimike. Hintaa kolme euroa kappale, edustaa 0.9%:ia.

SECWISE 40 kaiverrettuja messinkiriippulukkoja oli kaksi kappaletta, eikä nämä oikein poikkea muista messinkiriippulukoista mitenkään. Neli- tai viisitappisia ja suht pienikokoisia. Kaksi kappaletta, 1.9%:ia.

DECOR 40mm on myös messinkinen ja poikkeavuus muista aika lähellä nollaa. Yksi kappale, 0.9%:ia.


ROCK on BEDI-lukkojen ohella ns. halpislukkojen keisari ja todella yleinen näky ollut monissa pukukaapeissa, varastoissa ja työkalulaatikoissa. Kyseessä on nelitappinen lukko ja täytyy sanoa, että näitä on tehty samoilla avaimilla useita, sillä oma avaimeni täysin eri paikasta ostetusta lukosta avasi kahden ystäväni ROCK-lukot, jotka olivat ostettu muualta ja täysin eri aikaan. Hintaa tällaisella lukolla on pari euroa korkeintaan, omani taisi aikanaan maksaa 1.40€. ROCK edustaa tässä tilastossa 0.9%:ia.

BURG merkkinen messinkiriippulukko, yksi kappale, 0.9%:ia. Lukossa ei nimettömiin nähden mitään erikoista ollut päällisin puolin, joten veikkaan, että se on vain perus riippulukko, johon kaiverrettu firman logo.


Nimettömiä lukkoja löytyi yllättävän paljon, yhteensä 16 kappaletta, eli 14.8%:ia. Kaikki nimettömät lukot olivat tappihaittalukkoja, joissa yleensä 4-6 tappia. Nämä ovat suht yleisiä ja todella halpoja, esimerkiksi tuollainen kuvassa oleva maksoi Biltemassa aikanaan 3.95€. Järeän kokoinen, näköinen ja painoinen, mutta aukeaa parissa sekunnissa ilman oikeaa avaintakin.

Loppuyhteenvetona voisi siis todeta, että suurin osa lukoista on lähikaupasta ostettua halpaa messinkiromua, joiden suojaustaso on jotain nollan ja naurettavan välimaastosta. Tosin tässä pätee sama viisaus kuin muissakin lukkoasioissa: lukot pitävät rehelliset rehellisinä. Mutta kun lukko on laadultaan ja tarjoamaltaan suojalta ala-arvoinen, voineekin miettiä näkeekö lukosta päällepäin, että rehellinen on pysynyt rehellisenä?

Anonyymin kommentin pyynnöstä kirjoitan tähän oman suositukseni lukosta: Abloy PL330. Siinä on paksu sanka, laatu on taattu ja lukosta ei pääse ohi ilman laajaa teknistä tietämystä hajottamatta sitä ja onhan tuo hienon näköinenkin. Hinta vain on luokkaa 30-35 euroa ja tämä pätee Classic pesälliseen. Voihan tietysti käydä Abloy-valtuutetulta lukkoliikkeeltä osamassa, jolloin sen saa vaikka Exec-pesällä varustettuna, joka on vielä varmempi tiirikointia vastaan.

Hieman halvempi vaihtoehto olisi Abus 88/50, jonka hinta on hieman reilut 25 euroa. Tiirikoitavissa, mutta todella hankala hyvän laadun takia. Tässäkin on todella paksu sanka ja siisti ulkomuoto.

Parasta ennen: katso patentista

Kuningaskuluttajassa käsiteltiin 6. päivä maaliskuuta 2008 mielenkiintoista aihetta, johon tämä kirjoitus on eräänlainen vastauutinen ja samalla myös Abloyn suuntaan oleva kommentti. Kuningaskuluttajalle heti ohjelman aikana lähettämääni palautteeseen ei ole vieläkään vastattu millään tapaa. Kyseinen kommentti koski ns. pikasuutareiden käyttämien avainaihioiden kutsumista virheellisesti "piraattiaihioiksi".

Kuningaskuluttaja otti esille Abloyn avainten mallisuojan/patentin raukeamisen otsikolla "Ikuisesti turvallista avainta saakin kopioida". Ohjelmassa haastateltu talonomistaja kertoi ostaneensa 1992 Abloyn tupla-urajärjestelmän, eli Abloy Profile lukot. Järjestelmälle luvattiin lukkoseppätason turvallisuutta ja että uusia avaimia ei saa tehtyä kuin avainkorttia vastaan Abloyn valtuuttamalla lukkosepällä/-liikkeellä.

Kuitenkin vuonna 1996 Abloy Profile avainten mallisuoja päättyi ja täten kuka tahansa sai alkaa valmistamaan, myymään ja maahantuomaan kyseisiä avainaihioita. Mm. italialainen Silca ja espanjalainen JMA valmistavat molemmat Abloyn Classic ja Profile lukkoihin sopivia aihioita. Tästä avaimen kopiointisuojan raukeamisesta ei ollut mainittu Kuningaskuluttajan haastatteleman henkilön sopimuksessa eikä lukon mukana tulleissa papereissa. Voisi siis sanoa, että kuluttajalta oli pimitetty ilmiselvästi kauppaan vaikuttava tieto tai tekijä ja täten kauppa voitaisiin mitätöidä. Kuitenkaan näin pitkän ajan jälkeen mikään oikeusaste ei todennäköisesti tästä korvaansa lotkauttaisi, mutta tuoreena tapauksena saattaisi mennäkin läpi.

Kuningaskuluttajan haastatteleman Abloyn markkinointipäällikkö Jukka Jokisen mukaan "Ylipäätäänkään emme ole lähteneet kertomaan sellaisia oleellisia seikkoja, jotka on lainsäädännössä mainittu". Täytyy sanoa, että nyt on markkinointipäälliköllä kovien sijaan paukkupanokset piipussa; kova ääni mutta mitään se ei pidä sisällään. Pitäisikö autokoulussakin ajo-opettajan jättää kertomatta, että STOP-merkin kohdalla tulee pysäyttää auto ja että oikealta tulevaa väistetään, kun nämä asiathan on lainsäädännössä mainittu.

Jokisen mukaan "Abloylla ei ole minkäänlaista sopimus- tai edes keskustelusuhdetta" ns. pikasuutareihin. Tämä on joko tietämättömyyttä tai asian vähättelyä, sillä esimerkiksi täällä Tampereella on eräs ns. pikasuutari, joka käyttää Abloyn Classic aihioita, joita ei saa kuin Abloyn kautta, heillä myöskin on Abloyn valmistamat avainleikkurit, Abloyn valmistama avaintulkki ja Abloyn peitekooditaulukko. Kysyttyäni Abloy avainten leikkauksesta ilman peitekoodia, oli vastaus luokkaa "Abloy on kieltänyt leikkaamasta ilman peitekoodia". Ja kyseessä todellakin ns. pikasuutari, eikä mikään Abloy-valtuutettu liike. Tämän perusteella arvon herra markkinointipäällikkö on puhunut pehmeitä.

Kuningaskuluttajan kysyessä markkinointipäälliköltä Abloyn markkinaosuutta, yritti markkinointipäällikkö luistaa ilmiselvästä kysymyksestä ohjaamalla keskustelun avaimiin ja vetoamalla siihen, kuinka hankalaa sellaista on arvioida, "ainakaan näin julkisesti".

Risuja Kuningaskuluttaja saa itseltäni siitä, että uutisoinnista sai tavallinen tallaaja sen käsityksen, että nykyään Abloy Classic ja Profile lukot aukeavat kuin itsestään tai vähintään kuin vettä vaan. Tämän tiedon sain vanhemmiltani, kouluystävältäni, sekä eräältä tuttavaltani, jotka kaikki katsoivat ohjelman ja ovat lukitusasioista pihalla kuin lintulauta (ei millään pahalla). Itse kyllä ymmärsin, että ainoastaan nk. avainturvallisuus on laskenut, eli että avainkopioita saa teettää kuka vain ja ilman merkintöjä minnekään kortteihin.

Mainittakoon myös, että monet luulevat Abloyn eri lukkoversioiden olevan olemassa vain siksi, että halutaan uusi avain, uusi patentti ja uudestaan rahaa asiakkailta. Kyllä niissä on tähän mennessä jokaisessa turvallisuus kasvanut vaikeamman tiirikoitavuuden takia ja toistaiseksi minun tietojeni mukaan Abloy Protec esimerkiksi on tiirikoimaton.

Toisen risun Kuningaskuluttaja saa väitteestään "piraattiaihiot". Tätä termiä käytettiin, kun puhuttiin ns. pikasuutarien tekemistä avainkopioista Abloyn lukoille. Yleensä käytössä on JMA:n tai Silcan valmistamat avainaihiot ja ne eivät ole millään tapaa "piraattiaihioita", koska ovat täysin laillisia. Piraatteja ne olisi vain, jos ne olisi täsmälleen kuin Abloyn itsensä maahantuomat aihiot, joissa on Abloy teksti stanssattuna avaimen kädensijaan. Eli onnittelut Kuningaskuluttaja, olette onnistuneet loukkaamaan kaikkia avainpalveluita Suomessa, jotka eivät käytä (tai oikeastaan saa käyttää) Abloyn avainaihioita.

Lisäksi haluan ääneen ihmetellä termiä "lukkoseppätason turvallisuutta". Mitähän ihmettä tämä oikein tarkoittaa maassa, jossa kuka tahansa saa ryhtyä lukkosepäksi ilman sen kummempia tutkintoja tai opintoja? Omituista, hyvin omituista. Oletettavasti tällä on kai yritetty viitata Abloyn avainkontrolliin, vaikkakin termi on hieman lavea.

Lisäksi on omituista, ettei Abloyn kerro kotisivuillaan patenttien raukeamisesta mitään. Kuitenkin Abloyn ulkomaisilla sivuilla, kuten esimerkiksi Abloyn Kanadan sivuilla on tarkat päivämäärät mainittu, melkein vastaavalla sivulla kuin mitä suomalaiseltakin puolelta löytyy. Omituista, eikö?

Itselläni on ollut pitkään tiedossa avainten patenttien raukeamiset ja niistä seuraavat avainkopioinnit ns. pikasuutarilla. Tällä hetkellä pikasuutarilla voi teetättää Abloy Classic ja Abloy Profile avaimia, mikäli vain sopiva avainaihio ja leikkuri löytyy. Uskon vahvasti, että Silca ja JMA alkavat valmistaa kyseisiä leikkureita ja aihioita, kun patentti Execin osalta raukeaa 2013 (2014 joissakin muissa maissa, esimerkiksi Kanadassa) ja sama koskee Protec mallia 2019.

Kuningaskuluttajan vertailu Abloyn ja Kaban välillä on hinnallisesti huomioiden järkevä ja avainturvallisuuden kannalta myös, mutta missään ei mainita sitä seikkaa, että Kaban lukot voidaan tiirikoida helpommin auki, kuin Abloyn lukot. Lisäksi mainittakoon tässä uudelleen, että Abloy Protec on tiirikoimaton toistaiseksi, joten huomaamatta lukon ohi ei pääse.

Poikkean hieman blogin aiheesta tai ideasta ja kommentoin noita Kuningaskuluttajan artikkelin perässä olevia kommentteja. Muutamia hyviä ja ainakin yksi täysin päätön teksti.

PS:MIELUMMIN SUOSIN KOTIMAISTA TAVARA MERKKIÄ KUN ULKOMAISTA MERKKIÄ ONHAN SE SENTÄS SUOMESSA TEHTY!!

Onhan se tietty näin, että Abloy on suomalainen keksintö ja mieluusti itsekin tuen suomalaista osaamista. Saisi vain Abloy lopettaa sen osien tilaamisen Kiinasta ja tukea itsekin suomalaista osaamista.

totuus kuitenkin on se että jos vertaa esim. Abloy vs Kaba aura,expert,Assa jne .... niin abloy on lähinnä kiinalainen halpa lukko ..... Se on mielenkiintoista kuin Halpis lukko on vallannut noin 90% suomen markkinat... toisaalta normaali kuluttaja uskoo sen mitä heille tuputetaan kuinka hyvä abloy on ! ???

Täytyy sanoa, että vaikka alkuperäiskommentin kirjoittaja onkin suutari, niin on kyllä tietämys lukoista aika nollan ympäri pyörivä. Abloy on kaikkea muuta paitsi "kiinalainen halpa lukko" ja se todellakin on hyvä. Abloyn lukot ovat ympäri maailman tunnettu luotettavuudestaan (ei kuluvia osia lähellekään niin pahasti kuin kommentoijan mainitsemissa kilpailijoiden tuotteissa) ja siitä, että ne ovat äärimmäisen vaikeita tiirikoitavia, lukuunottamatta Classic ja Profile malleja.

Se miksi Abloy on vallannut "90%":ia Suomen lukkomarkkinoista johtunee A) suomalaisuudesta ja B) 100 vuotta vanhasta keksinnöstä ja C) siitä, että 100 vuotta sitten ei oikein muuta lähellekään yhtä hyvää ollut ja D) ovet toimitetaan yleensä Abloyn lukkorungoin.

Miksiköhän tällainen onneton lukkosysteemi on täällä Suomessa saanut näin korkean markkinaosuuden? Kun mennään Euroopan puolelle niin aika tuntematon Abloy on ja paljon parempiakin lukitussysteemejä löytyy.

Abloy ei ole tuntematon, kun puhutaan turvallisista lukoista ja sellaisista, joita ei noin vain tiirikoida. Löydäpä ulkomailta tiirikoimaton lukko (RKS:ää ei lasketa, koska ei ole tuotannossa vielä). Ei Abloyta samalla prosentilla kotiovista tosiaan löydy, mutta ei se tuntematonkaan ole.

Se että kuuntelevatko asiakkaat/ostajat asioita joita käsitellään ostohetkellä niin minun mielestä niistä asioista ei pitäisi ABLOY:tä syyttää suoralta kädeltä ja taasen huomataan että ei se lehmä muista olleensa vasikka. Joten olen todella tyytyväinen omiini ostoksiini, vaikkakin patentti lakkautuisikin ei se tarkoita sitä et lukitus olisi huono, riippuu aivan siitä onko ylimääräisiä avaimia teillä tietämättömillä. ja sehän ei minunmielestä ole ABLOY:n vika, ihan sama kuin maito purkin ostaisit kaupasta ja unohdat kaappiin ja meinaat käytää sitä niin huomaat sitten vasta että päiväys on vanhentunut, hmmm pitäisikö tästäkin nostaa meteli ja syytellä suotta valmistajaa, ETTÄ Menkää ihmiset pikkasen itteenne kun tuollaisia kirjoittelette ilman minkäänlaista ammatti tuntemusta.

Tästä sanoisin, että nyt meni analogia ketuilleen. Jos siinä maitopurkissa ei olisi parasta ennen päiväystä, niin aivan varmasti siitä nousisi haloo, kun valmistaja ei kerro, että sehän vanhenee ja suht nopeastikin.